ONL ry hakee osa-aikaista viestintä, tiedotus- ja julkaisutoimintaa tekevää JÄRJESTÖSIHTEERIÄ ajalle 1.5.2025 – 31.12.2025
Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry hakee osa-aikaista (30 % työaika) järjestösihteeriä ajalle 1.5.2025 – 31.12.2025. Tehtävä on osa- ja määräaikainen, perusteena liiton vuosittaiset rahoituskaudet. Tehtävä täytetään esimerkiksi 1.5. alkaen tai sopimuksen mukaan ja siihen liittyvä määräaikainen työsopimus on irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.
TYÖNKUVA Tämän tehtävän keskeisimpiä osa-alueita ovat
Sosiaalisen median sisällön tuottaminen ja julkaiseminen liiton kanavilla
Tuohustuli-verkkolehden toimittaminen sekä Tuohustuli-sivujen sisällön kokoaminen Aamun Koitto -printtilehteen, pitäen kiinni annetuista aikatauluista ja tehden yhteistyötä taittajan kanssa.
Muun viestintä- ja julkaisutoiminnan edistäminen, esimerkiksi painotuotteiden tilaamiseen ja podcast- ja videotuotantoon liittyvät koordinointitehtävät
Lisäksi työnkuvaan voi kuulua ajoittain muita työnantajan osoittamia tehtäviä, esimerkiksi nuorisotyön tekemistä tapahtumissa.
TYYPPI, JOTA ETSIMME Edellytyksenä tehtävän menestykselliselle hoitamiselle on nuoruuden ilmiöiden ja nuorten käyttämän some-maailman tuntemus ja osaaminen. Tehtävään valittavalla tulee myös olla osaamista tai ainakin kiinnostuneisuutta verkkoviestintään ja -sisältöjen kehittämiseen. Viestintäkoulutus tai viestintäosaaminen ja -kokemus katsotaan eduksi. Tehtävä voi sopia hyvin myös esimerkiksi nuorisoalan tai markkinoinnin osaajalle.
Koska tehtävä on osin ortodoksisen kirkon kasvatustehtävä, on ortodoksisen kirkon jäsenyys tai muu ortodoksisuuden aito tuntemus tärkeää. Valittavan tulee osata sosiaalisen median ajankohtaisten alustojen käytön lisäksi ilmaista asioita sujuvasti kirjoittamalla. Tehtävän hoitamisessa tarvitaan myös järjestelmällisyyttä, kykyä itsenäiseen työskentelyyn, halua oppia ja kehittää uutta sekä valmiutta ottaa rohkeasti yhteyttä erilaisiin ihmisiin.
Liitossa arvostetaan hyvää yhteishenkeä sekä toista arvostavaa keskinäisen kunnioituksen ilmapiiriä henkilöstön, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoistyötä tekevien välillä ja erilaisia kohderyhmiä kohtaan.
TYÖEHDOT Tehtävässä noudatetaan ortodoksisen kirkon työehtosopimusta ja palkka määräytyy vaativuusryhmän 3 mukaisesti. Työaika on keskimäärin noin 45 h/ kk, ja sitä voi jakaa ja jaksottaa jossain määrin joustavasti. Valittavalle järjestetään toukokuussa 2-4 päivän perehdytysjakso Joensuussa. Jos tehtävään valittava asuu esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueella, on hänellä halutessaan käytössään työtila liiton toimistolla, mutta tehtävää voi pääosin hoitaa myös etänä. Tehtävässä on kolmen (3) kuukauden koeaika. Ennen työn vastaanottamista valitun on esitettävä rikosrekisterilain 6 § 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote.
Vapaamuotoiset sähköiset hakemukset, joihin tulee liittää cv tai ansioluettelo, osoitetaan ONL ry:n johtokunnalle ja lähetetään viimeistään 14.4.2025 liiton toiminnanjohtaja Maria Kauppilalle.
Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Maria Kauppila, maria.kauppila (at) ort.fi ja p: 050 4658172 Järjestösihteeri Annakaisa Onatsu, annakaisa.onatsu (at) ort.fi
— Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry on valtakunnallinen, kirkollista nuorisotyötä tekevä keskusjärjestö. Toiminnan pääalueina ovat Koulutustoiminta, leirit, tapahtumat ja kansainvälinen toiminta; Tiedotustoiminta, viestintä ja julkaisutoiminta; Nuorten osallisuus; sekä Seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön tukeminen. Liiton toiminnan päärahoittajat ovat Suomen ortodoksinen kirkko sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jokaisen tulee voida tuntea olonsa turvalliseksi kirkossa, mutta miten tämä toteutuu? Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry teetti viime syksynä nuorisokyselyn, jonka tuloksista selviää, että 13-29-vuotiaista vastaajista pieni, mutta merkittävä osa (noin 10%) oli itse kokenut tai huomannut syrjintää tai ennakkoluuloja ortodoksisessa toiminnassa. Tämän huolestuttavan tuloksen seurauksena on yhteisvoimin laadittu ortodoksisen lapsi- ja nuorisotyön turvallisemman tilan periaatteet, jotka sopivat laajemminkin ortodoksisen kirkon toimintaan.
Ensimmäistä kertaa ortodoksiseen toimintaan räätälöidyt periaatteet – nuoria mukana myös laatimisessa
Turvallisemman tilan periaatteet -juliste on hyvä muistutus toisten huomioonottamisesta.
Turvallisemman tilan ohjeistuksia on monenlaisia ja kansainväliseen ortodoksisten nuorten päivään 2.2. sekä temppeliintuomisen juhlan teemaan sopivasti Ortodoksisten nuorten liitto julkaisee erityisesti ortodoksiseen lapsi- ja nuorisotyöhön laaditut turvalllisemman tilan periaatteet.
Periaatteiden tarkoituksena on tehdä toimintaan osallistumisesta mahdollisimman turvallista kaikille, sekä edistää sitä, että jokainen voisi olla oma itsensä pelkäämättä arvostelua. Toimintaan lähtemistä empivien on toivottavasti helpompi rohkaistua mukaan, kun periaatteet on sanoitettu näkyvästi.
Kirkko on julkisyhteisö, joten sen toimintaa koskee muun muassa yhdenvertaisuuslaki, jossa toimija velvoitetaan arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhtymään myös tehokkaisiin toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi. Muutoinkin syrjiminen on jo lainkin mukaan kielletty lukuisien henkilöön liittyvän syyn vuoksi (esim. ikä, kieli, mielipide, uskonnollinen vakaumus, vammaisuus ja moni muu). Myös kristillinen ihmiskuva, jossa jokainen ihminen tulee kohdata paitsi lähimmäisenä, myös ainutkertaisena Jumalan kuvana, tukee tätä velvoitetta.
— Kyseessä ei ole mikään uusi ja outo juttu, vaan periaatteet sekä huomioivat maallista lainsäädäntöä että ovat kristillisiä ja hyvien tapojen mukaisia ja sopivat mielestäni yleisohjeiksi kaikkiin kirkollisiin tapahtumiin, toteaa ONL:n toiminnajohtaja Maria Kauppila. — Uutta on lähinnä se, että niitä laadittaessa on pohdittu nimeomaan ortodoksista toimintaa ja tapahtumia ja erityisesti se, että niitä on muovattu yhteisvoimin.
Periaatteiden runko luotiin ortodoksisilla nuorisotyöpäivillä viime syksynä ja mukana oli joukko kirkkomme kasvatustyötä tekeviä, osa heistä itsekin nuoria. Sen jälkeen periaateluonnos kävi kommenttikierroksella muutamilla opettajilla perusopetuksen puolelta, yliopistolla sekä palvelukeskuksen asiantuntijoilla. Periaatteet lähetettiin lausuntokierrokselle myös hiippakunnallisille nuorisovaltuustoille.
— On erittäin hienoa, että ortodoksiselle nuorisotyölle saadaan turvallisemman tilan periaatteet yhteiseksi käytännöksi. On myös kunnioitettavaa, että prosessissa on haluttu kuulla monipuolista joukkoa asiantuntijoita ja viiteryhmiä ja kiitämme, että myös nuorisovaltuustoilla oli mahdollisuus kommentoida, iloitsee Helsingin hiippakunnan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Antti Salpakari. — Meidän nuorisovaltuusto olisi tiivistänyt periaatteet ehkä yhden kohdan lyhyemmiksi, mutta siitä pidämme, että mukana on myös selkeästi kirkkomme teologiaan ja teeseihin sidottuja kohtia. Tätä olisi voinut olla myös lisää, sanoo Antti.
Yhteinen sitoutuminen on tärkeää
Täysin turvallisen tilan luominen on hankalaa, jopa mahdotonta, sillä ihmisten kesken voi aina sattua ajattelemattomuutta, erehdyksia tai ilmetä ihan tahallistakin häirintää. Siksi käytetään tarkoituksella sanamuotoa ”turvallisempi tila” ja viitataan nimenomaan turvallisuuden sosiaaliseen ulottuvuuteen eli ihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Täysin turvallisen tilan luominen on hankalaa, jopa mahdotonta, ja siksi käytetään termiä “turvallisempi tila”.
Parhaatkin turvallisemman tilan periaatteet ovat turhia, mikäli niitä ei voida noudattaa tai valvoa. Kirkon työntekijöillä on tietysti lakisääteinen velvollisuus puuttua ja ilmoittaa häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä eteenpäin, mutta tuon lisäksi on toivottavaa, että turvallisemman tilan periaatteisiin tutustuu ja sitoutuu mahdollisimman moni ortodoksi. Myös esimerkiksi leirinjohtajan ja muiden toimintaa ohjaavien on tärkeää käydä periaatteet läpi ennakkoon sekä miettiä, miten niistä jutellaan osallistujien kanssa ja miten niiden toteutumista seurataan, tai kenen puoleen osallistuja voi kääntyä, jos huomaa tai kokee jotain epäasiallista.
Oheismateriaali on hyvä pohja keskustelulle
Periaatteita avataan kuvien ja tarkennustekstien avulla ja niistä on laadittu A3- ja A4-kokoiset julisteet, joita voi tulostaa seurakuntien toimitilojen seinille sekä jakaa ennakkoon esimerkiksi leirikirjeen mukana. Suositeltavaa on käydä periaatteet läpi myös puhuen, sillä puheen avulla luodaan sosiaalista tilaa ja yhteistä ymmärrystä. Ohjaajille ja vastuuhenkilöille on laadittu erillinen lisäohjeistus, rohkaisemaan ja tukemaan periaatteiden läpikäymistä.
— Nämähän eivät ole mitään lakeja vaan hyviä periaatteita ja varmasti osa näistä voidaan sanoittaa paremmin tai toisin. Ja me jokainen ymmärrämme käsitteitä hieman eri lähtökohdista, siksi on tarpeen käydä näistä myös keskustelua, sanoo Maria Kauppila. — Esimerkiksi periaatteiden kohtaa kuusi ”pyhän kokemisen rauha” eräs amerikkalaistaustainen ortodoksinen opettaja mietiskeli jopa yllättävän moderniksi, naurahtaa Maria. — Ymmärrän tuonkin näkökulman, vaikka meillä laatijoilla oli mielessä hieman erilainen ajatus. Me mietimme, että usko ei usein näy päällepäin ja on hyvä pysähtyä rauhassa ensin itsensä äärelle, jos tekee mieli puuttua toisen uskonnonharjoittamiseen. Ja kyllä myös niinkin, että tässä maallistuneessa maailmassa lapsilla ja nuorilla on tärkeää olla paikkoja, jossa otetaan todesta heidän kaipuunsa kohti Jumalaa.
Ortodoksisen lapsi- ja nuorisotyön turvallisemman tilan aineistot on koottu yhteen, saman linkin taakse. Periaatteet ovat saatavilla suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja ukrainaksi, myös kolttasaame on tulossa.
Liitto kiittää kaikkia näitä periaatteita valmistelleita henkilöitä; erityiskiitokset hiippakunnallisille nuorisovaltuustoille!
Ortodoksisen kirkon lapsi- ja nuorisotyön TURVALLISEMMAN TILAN PERIAATTEET – Ortodokseille on tärkeää jokaisen ihmisen hyväksyminen
1. KUNNIOITA MUITA – JOKAINEN ON JUMALAN KUVA. Annan jokaisen olla oma itsensä ja hyväksyn erilaiset ihmiset.
2. KUUNTELE JA KOHTAA – OLE LÄHIMMÄINEN En arvostele etukäteen, vaan olen kiinnostunut avoimesti ja kysyn tarvittaessa lisää.
3. OTA VASTUUTA Otan vastuuta sanoistani, teoistani, eleistäni, ilmeistäni ja asenteestani. Ymmärrän, että ne saattavat tarkoittaa toisille jotain muuta kuin mitä tarkoitan. Mietin, mitä sanon, kenelle sanon ja miten sanon. Pyydän tarvittaessa anteeksi.
4. FYYSINEN JA HENKINEN TURVALLISUUS En koske toiseen ihmiseen tai toisen tavaroihin ilman lupaa. En kiusaa tai syrji ketään. Jos koen tai huomaan häirintää, ilmoitan siitä ohjaajalle, muulle työntekijälle tai aikuiselle.
5. SAA NAUTTIA JA ILOITA Osallistun toimintaan rennosti ja muistan, että virheitä sattuu kaikille. Ilo ylösnousemuksesta ja toisista ihmisistä on ortodoksisuuden ydintä.
6. PYHÄN KOKEMISEN RAUHA Kunnioitan toisten kokemuksia ja tapaa kokea pyhä. Jokaisen kokemus on arvokas, eikä sitä saa vähätellä.
Liitto saa alkuvuoden 2025 aikana uudet verkkosivut. Samalla siirrytään WordPress-alustasta Concrete CMS-sisällönhallintajärjestelmään. Uudet verkkosivut luodaan Koodersin toimesta ja niiden visuaalisen ilmeen päälinjat ovat graafikko Anni Revon käsialaa. Miikka Kostian Koodersilta on prosessin päävelho ja sitoutunut huomioimaan myös saavutettavuus-näkökulmat uuden sivuston luomisessa.
Uudet sivut otetaan käyttöön mahdollisimman sulavasti ja pyrkien välttämään pitkiä käyttökatkoksia.
—
Verkkosivujen luominen on monivaiheinen prosessi, jossa pohditaan tekniikan lisäksi aina myös graafista ilmettä ja käytettävyyttä. Ohessa eräs etusivuluonnos eli niin sanottu leiska.
Ortodoksisten nuorten liiton kyselyssä lapsille ja nuorille kävi ilmi, että näkemykset kirkosta ja sen toiminnasta ovat myönteisiä, vaikka kehittämisenkin varaa on.
Kunnioitus, ilo ja rauha – oma uskonto koetaan pääosin myönteisenä asiana.
Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry toteutti syksyllä 2024 Suomen ortodoksisten opettajien liiton SOOLI ry:n kanssa yhteistyössä kyselytutkimuksen, joka kartoitti ortodoksiseen kirkkoon ja kulttuuripiiriin kuuluvien lasten ja nuorten osallisuuden kokemuksia ja toiveita erityisesti seurakuntaelämästä.
Yhteiskuntatutkimuksen opiskelijan Iris Mikkosen kanssa laadittuja kysymyslomakkeita oli kolmea eri versiota. Lyhyin kysely (V1) oli suunnattu alakouluikäisille, pidempi versio (V2) yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille ja kolmas versio (V3) oli avoin kysely, jolla pyrittiin tavoittamaan sellaisia lapsia ja nuoria, jotka eivät olleet ortodoksisen uskonnonopetuksen piirissä mutta olivat jollakin tavoin kirkon, seurakuntien ja ONL ry:n tiedottamisen piirissä. Yhteensä vastauksia tuli tähän anonyymiin kyselyyn 253 kappaletta ja niitä saatiin kaikkien seurakuntien alueilta sekä lisäksi sellaisilta lapsilta ja nuorilta jotka eivät kuuluneet mihinkään seurakuntaan mutta olivat mukana ortodoksisessa opetuksessa tai muulla tavoin kirkon piirissä.
Rauhaa ja hyväksyntää mutta myös syrjintää
Ortodoksisuuteen liitettävien mielikuvien tasolla suurin osa vastaajista piti uskontoaan myönteisenä asiana. Mielikuvissa ortodoksisuus liitettiin rauhaan ja hyväksyntään, ja osallistuminen toimintaan koettiin useimmiten turvalliseksi.
Toisaalta, yhdenvertaisuusosion vastaukset kertoivat, että pieni mutta huomionarvoinen joukko vastaajista (kaikkien vastaajaryhmien keskiarvo 9%) raportoi kokeneensa ennakkoluuloja tai syrjintää. Nuorimmilla vastaajilla oli kaikilla ortodoksisia kavereita ja syrjinnän kokemukset hyvin vähäisiä, kun taas nuorista aikuisista yli kymmenesosa oli nähnyt tai kokenut syrjintää. Vaikka voittopuolisesti syrjintää ei oltu havaittu, merkittävä joukko ei myöskään osannut vastata kysymykseen.
On mahdollista, että syrjintä on vaikeasti tunnistettava ja yksilöllisesti koettava käsite, mutta samalla voidaan kysyä onko seurakunnan ohjeistus tapahtumien säännöistä ja käyttäytymismalleista kyllin selkeät. Tähän haasteeseen on osaltaan myös ONL lähiaikoina vastaamassa yhdessä seurakunnissa nuorisotyötä tekevien kanssa ”Ortodoksisen lapsi- ja nuorisotyön turvallisemman tilan periaatteiden” muodossa. Kyselyn avovastauksissa toistui useita kertoja nuorten toive siitä, että kirkko olisi kaikille avoin ja hyväksyvä yhteisö, jossa kannustetaan erilaisia arvoja omaavia ihmisiä asialliseen vuorovaikutukseen keskenään. Toiveena oli myös, että ortodoksinen kirkko voisi toimia polarisaatiota ehkäisevänä instituutiona.
Yhteisöllisyyden kokemukset ja kiinnostus uskoa kohtaan vetävät mukaan
Ortodoksinen toiminta vaikutti tarjoavan myönteisen kehikon olla kavereiden kanssa ja tapahtumien voidaan katsoa rakentaneen yhteisöllisyyden kokemusta. Myös ne, jotka osallistuivat seurakunnan toimintaan jumalanpalvelusten ulkopuolella, kokivat tapahtumat, esimerkiksi leirit ja kerhot, positiivisina.
Kaverit, perhe tai kummit olivat kaikissa vastaajaryhmissä tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ortodoksiseen toimintaan osallistumisessa. Vastaajien mielestä tärkeää oli myös kiinnostus uskontoa kohtaan sekä halu rukoilla ja olla lähellä Jumalaa. Muita toimintaan osallistumisen syitä olivat tapahtumat mielekkäänä vapaa-ajanviettotapana sekä toiminnan kohtuulliset kustannukset. Osallistumista esti tai vaikeutti kokemus siitä, että tapahtumat eivät kiinnosta, haluttomuus osallistua uskonnolliseen toimintaan tai ajanpuute. Myös maantieteellinen etäisyys nousi syyksi, miksei tapahtumiin haluttu osallistua ja lisäksi osa koki kustannukset liian suuriksi.
Ortodoksisuus kotona, koulussa ja seurakunnassa
Kysymys ortodoksisuuden näkymisestä kotona antoi vastauksia, jonka perusteella voidaan olettaa, että ortodoksisuus näkyi jollakin tavalla (esimerkiksi kotona oli ikoni) useimpien elämässä, vaikkakaan ei välttämättä kodeissa käytyjen keskustelujen tasolla kuin vain hyvin harvoilla.
Vastaajien kokemukset uskonnonopetuksesta olivat pääsääntöisesti myönteisiä ja uskonnonopetusta piti iso osa kivana, kiinnostavana, erilaisena ja opettavaisena. Osa vastaajista piti opetusta tylsänä ja avovastauksissa esimerkiksi harmiteltiin etäopetusta tai opettajan osaamisen puutetta, toisaalta myös kiitettiin mahtavia uskonnonopettajia heidän panoksestaan.
Iso osa vastaajista ei toivonut lisää toimintaa omalle ikäryhmälleen, kuitenkin erityisesti nuoret aikuiset vaikuttivat toivovan lisää seurakunnallista toimintaa omalle ikäryhmälleen. Lisää vaikuttamismahdollisuuksia kaipasi vain reilut 12% yläkoulu- ja lukioikäisistä. Mitä vanhempi vastaaja oli, sitä halukkaammin myös haluttiin vaikuttaa oman seurakunnan tarjontaan, avoimen kyselyn vastaajista jopa kolmanneksella oli kiinnostusta tähän.
Kehittämisen varaa on
Kysely toi esiin, että myönteisen ortodoksisen identiteetin rakentaminen tai vahvistaminen vaikuttaisi pääsääntöisesti onnistuvan, mikäli lapsi tai nuori saatiin osallistumaan toimintaan. Tämä ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan kysely toi esiin myös sen, että ortodoksiset tapahtumat joutuvat kilpailemaan lasten ja nuorten vapaa-ajasta. Tarjontaa on kuitenkin ylläpidettävä kaikille ikäryhmille mahdollisuuksien mukaan ja seurakunnat voivat toimia omilla vahvuusalueillaan, nimenomaan ortodoksisten tapahtumien järjestäjänä.
Kehitettävää on yhdenvertaisuuden lisäksi esimerkiksi tiedottamisessa. Merkittävä osa nuoremmista vastaajista ei tiennyt, mistä löytää tietoa seurakunnan toiminnasta kun taas vanhemmat vastaajat löysivät tietoa paremmin. Myös valmiutta ja tietoisuutta vaikuttamisen mahdollisuuksista seurakunnan elämässä olisi syytä tuoda esiin nykyistä näkyvämmin. Lapset ja nuoret jäävät usein myös kirkollisessa päätöksenteossa ja keskustelussa ulkopuolelle. Ortodoksisen kirkon päättäjien tulisi puntaroida päätöksenteossaan aina toimiensa ja valintojensa vaikutusta myös lapsiin ja nuoriin.
Nyt toteutetun kyselyn aineiston pohjalta nousee lisäkysymyksiä esimerkiksi syrjinnän ilmiöistä ja tässä olisi yksi lisätutkimuksen paikka. Suositeltavaa olisi toteuttaa vastaava tai laajempi kysely myös aikuisille kirkon jäsenille.
Aiheesta kiinnostuneet voivat lisäksi tiedustella Ortodoksisten nuorten liiton toimistolta yhteiskuntatieteiden yo Iris Mikkosen laatimaa erillistä laajempaa kvalitatiivista kyselytutkimusraporttia sekä tilastotieteilijä Arvi Tolvasen kvantitatiivista analyysia.
Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry haluaa kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita henkilöitä sekä kyselyä teettäneitä opettajia ja ohjaajia. Liitto kiittää myös kyselyn valmistelemiseen ja siitä viestimiseen eri tavoilla osallistuneita henkilöitä sekä erityisesti Suomen ortodoksisten opettajien liittoa ja Suomen ortodoksisen kirkon sisäistä ja ulkoista tiedotusta. Kiitokset taloustuesta kuuluvat Suomen opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Suomen ortodoksiselle kirkolle.
Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry myöntää anomusten perusteella palkitsemisia vuosittain nuorisotyön parissa ansioituneille. Tänä vuonna vuoden kerho löytyy Taipaleen seurakunnasta, vuoden ohjaaja on Inka Oikarinen ja hopeisen ansiomerkin saa kolme henkilöä.
Vuoden ohjaaja 2024
Vuoden ohjaaja -palkitseminen menee aina nuorelle, lupaavalle ja kunnostautuneelle ohjaajalle ja tänä vuonna liiton johtokunta päätti myöntää tittelin Inka Oikariselle. Palkitsemista anoi Inkan “kasvattajaseura” eli Tampereen ortodoksinen seurakunta; Inka tosin vaikuttaa myös Lapin alueella.
Inka Oikarinen on toiminut kolme vuotta kripan ja lastiksen ohjaajana Tampereella sekä lisäksi ainakin ONL:n lastenleirillä ja kripalla sekä Puroniemen Ystävien leirillä ja on tuttu kävijä myös Tampereen nuortenilloissa.
– Inka on luotettava ohjaaja, joka tekee annetut tehtävät huolellisesti ja asiallisesti. Hän on omatoiminen, valoisa ja pohdiskeleva persoona, kuvailee Tampereen orrtodoksisen seurakunnan kasvatustyöntekijä Lidija Cederström-Hänninen.
Vuoden kerho
Vuoden 2024 kerhon titteli menee tänä vuonna Taipaleen seurakunnassa toimivalle Viinijärven ortodoksiselle kerholle. Kerho kokoontuu tiistaisin Viinijärven vanhassa pappilassa ja saa kiitosta myös ympäristökasvatukseen liittyvästä sisällöstään.
– Mielestäni tämä kerho on aidosti erilainen siinä, että kierrätys, uusiokäyttö ja ympäristöystävällisyys on viety leikeissä ja askarteluissa uudelle tasolle. Ohjaajien ja kerholaisten luovuus kukoistaa, kertoo isä Nemanja Balčin Taipaleelta.
Hopeisen ansiomerkin voi saada useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä kestäneestä ja sitoutuneesta ortodoksisesta nuorisotyöpanoksesta ja liiton johtokunta myönsi tänä vuonna tämän kunnianosoituksen kolmelle henkilölle. Merkin saavat Jyri Luonila, Andra Aldea-Löppönen sekä Aleksanteri Seppä.
Jyri Luonilalla on kokemusta uskonnonopettamisesta koulussa, leirikanttorin työstä ja muun kirkollisen toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Viimeksi kuluneena kesänä hän on ollut niin ONL:n kuin Tampereen ortodoksisen seurakunnankin kristinoppileirien leiriteologina. Jyri on kotoisin Porista ja asuu nykyään Turussa, jossa hänet on jo napattu mukaan muun muassa seurakunnan päätöksentekoon.
Porin kirkon isännöitsijä Mikko Riihimaa tuntee Jyrin hyvin. – Minusta Jyri on varsin avarakatseinen ja helposti lähestyttävä henkilö, jonka rakkaus ortodoksista uskoa ja kirkkoa kohtaan on syvää. Hän on myös hersyvän hauska seuramies, joka tarpeen ja tilanteen vaatiessa kykenee vakavoitumaan vaadittavalla tavalla.
Andra-Aldea Löppönen on väsymätön lapsityön aktiivi, joka opettaa myös uskontoa ja sekä on tärkeä, kirkkoa tunnetuksi tekevä yhdyshenkilö romaniankielisten keskuudessa. Tällä hetkellä Andra ohjaa Jyväskylän ortodoksisessa seurakunnassa alakoululaisten Puuhakerhoa sekä Kirkkokerhoa. – Andra ottaa lämpimästi vastaan niin tutut kuin uudetkin kasvot sekä neuvoo, auttaa, opastaa ja tukee, kiittää Valeria Ratilainen, Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan kanttori. – Uusia ideoita löytyy ja kerhonohjauksessa on aina läsnä niin kirkollinen opetus kuin lasten itsensä toivomat leikit ja puuhat.
– Aleksanteri Sepällä on huippumahtava asenne ja persoona ja hän on mielestäni hyvä esimerkki ja todellinen heittäytyjä, kehuu isä Tuukka Rantanen Pohjois-Suomen ortodoksisesta seurakunnasta. Aleksanteri on ollut mukana lukuisilla kripareilla ja lastenleireillä eri puolilla maata sekä vastuunkantajana myös ulkomaanmatkoilla. Hän on lisäksi mukana hiippakunnan nuorten neuvostossa sekä aktiivinen nuortenilloissa, ja toiminut niissä takavuosina välillä vetäjänäkin.
Monia armorikkaita vuosia nyt palkituille ja kaikille nuorisotyön parissa ahkeroiville!
ONL ry pyytää esityksiä vuoden 2024 kerhoksi ja ohjaajaksi, sekä hakemuksia hopeisen ansiomerkin ja pöytäviirin saajiksi joko postitse tai sähköpostilla. Esitykset tulee tehdä viimeistään 31.10.2024. (Huom! Määräaikaa jatkettu yhdellä päivällä!)
Johtokunta tekee päätökset mahdollisimman pian esitysajan päätyttyä ja muistamiset voidaan jakaa joustavasti, esim. Nikolaos-juhlien yhteydessä.
Vuoden ohjaajaksi voi esittää sellaista ohjaajaa, joka on kuluneena vuonna tai lähiaikoina osoittanut selkeää innostusta ja onnistumista ortodoksisen lapsi- ja nuorisotoiminnan toteuttamisessa. Vuoden ohjaaja voi olla myös suhteellisen kokematon, tärkeintä on mainio asenne, innostaminen, ahkeruus ja tunnollisuus. Vuoden ohjaaja -maininnasta henkilö saa kunniakirjan ja pienen rahallisen stipendin.
Vuoden kerhoksi voi olla ehdolla säännöllisesti kokoontuva ja toimiva, ortodoksiseen lapsi- ja nuorisotyöhön liittyvä kerho. Vuoden kerho -maininnasta kerho saa kunniakirjan ja pienen rahallisen stipendin.
Hopeista ansiomerkkiä voi anoa henkilölle, joka on tehnyt useita vuosia innokasta työtä ortodoksisten lasten ja nuorten parissa ja hyväksi. Liiton johtokunta on kokouksessaan 4/2019 määritellyt hopeisen ansiomerkin saajien kriteerit seuraavasti: “Hakemuksien perusteella liiton johtokunta valitsee ansioituneimmat henkilöt ansiomerkin saajiksi. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää vähintään 5 vuotta jatkuneesta ansiokkaasta toiminnasta kirkon nuorisotyön parissa, esimerkiksi leirinohjaajana, talkoolaisena tms. Erityisiksi ansioiksi hopeisen ansiomerkin hakemisessa voidaan nähdä lisäksi omaa kotiseurakuntaa laajempi vaikuttamisalue tai laaja nuorisotyön kentän toimijuus.” Hopeisen ansiomerkin saaja saa kunniakirjan, hopeisen merkin ja pienen muistamisen, esim. kukkia.
Kirkon työssä vakituisesti oleminen ei ole este saada palkitseminen ja liiton johtokunta onkin linjannut, että erityisesti liiton pöytäviiriä voi hakea tällaiselle henkilölle. Toisaalta se, että hoitaa palkkatyönsä ei ole automaattinen peruste saada palkitsemista, vaan tarvitaan selkeitä erillisiä ansioista, joiden perusteella tämä palkitseminen myönnetään.
Esitysten tekemisen apuna voi käyttää oheisia lomakkeita. Muunkinlainen hakumuoto käy, kunhan siitä käy selville, että mitä palkitsemista haetaan, kenelle, millä perusteella ja kuka on esittäjätaho sekä yhteyshenkilö asiassa.
Hakemukset tulee toimittaa liittoon siis viimeistään 31.10.2024, esimerkiksi sähköpostitse: onl (at) ort.fi tai lähettämällä postitse (riittävän hyvissä ajoin) liiton toimistoon Joensuussa.
Mitä ortodoksisessa kirkossa tarkkaan ottaen tapahtuu, kun pari vihitään avioliittoon? Tuore Ortodoksisuuden mitä, miksi, miten -sarjan video avaa vaihe vaiheelta ortodoksisen vihkitoimituksen etenemistä. Video on kuvattu kuluvana vuonna autenttisessa vihkitoimituksessa eli eräiden Johannan ja Matin häissä Tapiolan ortodoksisessa kirkossa. Videosta on iloa ja tukea avioliittoa suunnitteleville, ortodoksisiin häihin osallistuville sekä erilaisessa kasvatus- ja opetustoiminnassa.
Videon julkaisun aikaan (1.10.) ortodoksinen kirkko juhlii Pokrovaa eli Jumalansynnyttäjän suojeluksen juhlaa. Pokrova onkin esimerkiksi Ukrainassa paitsi suuri juhla, myös suosittu vihkimispäivä, joka aloittaa joulupaastoon saakka jatkuvan vihkimiskauden. Pokrovaan liittyy siellä myös vanhoja kansanperinteitä, joissa rukoillaan puolisoa.
What exactly happens in the Orthodox Church when a couple is married into the Holy Matrimony? The new video of the Orthodoxy what, why, how -series opens step by step the progress of the Orthodox Christian wedding service.
Videon on käsikirjoittanut isä Teemu Toivonen ja sen on kuvannut ja editoinut Maria Mononen. Videon on tuottanut Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry ja sen tekemistä on tukenut myös Suomen ekumeeninen tukissäätiö sr.
Lähde mukaan ekumeeniselle pyhiinvaellukselle Taizén uudenvuodentapahtumaan Tallinnaan! Welcome to ecumenical pilgrimage to Taizé’s New Year event in Tallinn on 28.12.2024-1.1.2025!
Taizé on ekumeeninen luostariyhteisö Ranskassa. Se kerää vuosittain yhteen kymmeniä tuhansia nuoria. Legendaarinen uudenvuoden tapahtuma kerää vuosittain yhteen tuhansia nuoria eri puolilta Eurooppaa eikä se ole koskaan ollut näin lähellä Suomea. Nyt jos koskaan kannattaa siis lähteä kokemaan kansainvälistä kristittyjen yhteyttä!
Lyhyesti: MITÄ: Yhteislähtö Taizén uudenvuodentapahtumaan MISSÄ: Tallinnassa, laivalla ja aloitushartaus Helsingissä MILLOIN: 28.12.2024-1.1.2025, aloitushartaus 27.12. KEILLE: Ensisijaisesti 18-35-vuotiaille taizé-kristillisyydestä, ekumeniasta ja kansainvälisyydestä kiinnostuneille HINTA: Osallistumismaksu 90€ (päivitetty tieto 17.9.2024) + laivamatkat Talllinnaan yht. 41€ + mahdolliset Suomen sisäiset matkat
Alustava “Olen kiinnostunut” -ilmoittautuminen on nyt auki; se ei ole virallinen tapahtumailmoittautuminen eikä se myöskään sido sinua osallistumaan! Kannattaa siis liittyä mukaan, jos tapahtuma etäisestikin kiinnostaa.
Lisätietoa ja ilmoittautumislinkki löytyvät täältä.
Voit kysellä lisää myös meltä liiton toimistolta, esim. onl (at) ort.fi
Join us in an ecumenical pilgrimage to Taizé’s New Year event in Tallinn on 28.12.2024-1.1.2025! Taizé is an ecumenical community in France that gathers thousands of young people every year. The new year event has never been organised this close to Finland, so now is really the time to go!
The Youth committee of the Ecumenical Council of Finland, SCM Finland, Juventus Catholica, Orthodox Youth Association of Finland ONL ry and Felm organise a shared pilgrimage to the event. By signing up here you’ll join the info list to get up to date info and reminders about sign ups and other relevant info. Closer to the event we’ll also send an e-mail to join a whatsapp-group in which you can find company in the event itself.
Sunnuntaina kannattaa lähteä kirkkoon liturgiaan. Rukoilla voi toki myös vaikka kotona tai ulkosalla ja kiittää Jumalaa uskomattomasta luonnosta ja sen kauneudesta. Lisätietoa uudesta kirkkovuodesta ja siihen liittyvistä kirkollisista ja maallisista perinteistä saa Ortodoksisto-verkkosivuston koontiartikkelista.
Taivaat julistavat Jumalan kunniaa. Mutta miten ne sen tekevät? Eihän niillä ole ääntä eikä sen enempää suutakaan. Niiden äänikään ei ole niiden oma. Miten ne sitten julistavat? Pelkästään olemalla! Sillä kun opit näkemään luonnon esitysten kauneuden, laajuuden, korkeuden, paikan, muodon ja pitkän keston, alat kuulla niiden äänen. Taivaat voivat olla vaiti, mutta niiden ääni on kovempi kuin torvien soitto. – Johannes Krysostomos (347–407)
Raakkujen eli jokihelmisimpukoiden kohtalo on mietityttänyt viime aikoina monia. Meillä liitossakin on surtu raakkujen uhanalaisuutta, joten päätimme antaa lahjan Suomen ortodoksisille nuorille ja lunastimme pienen palasen Luonnonperintösäätiön Raakkumetsää.
Hyvää ja siunattua uutta kirkkovuotta kaikille!Happy New Church Year!
Photo by Panu Oulasvirta, via Luonnonperintösäätiö
Luomakunta -videolla pohditaan luomakuntaa ja ilmastonmuutosta ortodoksisesta näkökulmasta. Jos eläisimme ortodoksisen kirkon opetuksen mukaisesti ja noudattaisimme ortodoksista elämäntapaa, luomakunta voisi pelastua. Aina on toivoa.
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Tähän luokkaan kuuluvat evästeet ja muut vastaavat tekniikat, joita käytetään sivuston kävijäliikenteen analysointiin, mainonnan kohdentamiseen tai muihin vastaaviin tarkoituksiin, jotka eivät ole sivuston toiminnalle välttämättömiä.
