Kutsu liiton vuosikokoukseen 27.3.2021

Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry:n henkilö- ja yhteisöjäsenille

Lämpimästi tervetuloa ONL ry:n vuosikokoukseen lauantaina 27.3.2021 klo 15. Poikkeusolojen vuoksi ja liiton sääntöjen antaman mahdollisuuden mukaisesti ONL ry:n vuosikokouksessa on etäosallistumismahdollisuus ja sitä pyydetään suosimaan (kokouspaikkana on myös liiton toimisto Joensuussa).

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Kokoukseen tulee ilmoittautua viimeistään 19.3.2021 sähköpostitse onl (at) ort.fi Kaikille ilmoittautuneille lähetetään sähköpostitse osallistumisohjeet ja etäosallistumislinkki. Yhteisöjäsenten edustajien tulee toimittaa valtakirjat viimeistään 24.3.2021 sähköisesti liittoon.

Mahdollisissa suljettua lippuäänestystä vaativissa tilanteissa käytetään kotimaista äänestyskoppi.fi-palvelua.

Lisätietoa ja kokousmateriaalit täällä.


(Photo: Evelina Braam)

Alokkailla valan tai vakuutuksen aika

”Minä N. N. lupaan ja vakuutan….”
Näinä viikkoina eletään valatilaisuuksien aikaa, sillä sotilasvala vannotaan tai sotilasvakuutus annetaan aina alokasjakson päättyessä, eli noin kuusi viikkoa palveluksen aloittamisen jälkeen. Valan tai vakuutuksen jälkeen alokkaista tulee sotilaita heidän saadessaan miehistön sotilasarvot, esim. sotamies tai matruusi.

Valan ja vakuutuksen merkittävyyttä on haluttu korostaa määrittämällä ne annettaviksi joukko-osaston komentajan ja lipun edessä.

Kuvassa on osin maastokankainen tausta ja päällä lainauksena Pyhän Johannes Kronstandtilaisen opetuslausahdus sekä kuva, jossa komenataja ottaa vastaan valarivistön, rinnallaan ortodoksinen pappi.
Meidän on harjoitettava Jumalan läsnoloa jokapäiväisessä elämässämme,
lausui Pyhä Johanne Kronstandtilainen.

Korona muuttanut valatilaisuuksien luonnetta

Kainuun prikaati on perinteisesti järjestänyt erillisen valatilaisuuden ortodokseille.
”Pandemian vuoksi erillistä tilaisuutta ei nyt ole eikä kirkkoon voida lähteä vaan vala- ja vakuutustilaisuudet järjestetään jaetusti, kolmena eri päivänä osastoittain, varuskunnan alueella.” kertoo Kajaanin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran tehtävää hoitava isä Heikki Harvola.
”Olen valakentällä mukaana ja puen päällimmäiseksi epitrakiilin eli kyllä minut ortodoksiseksi papiksi hahmottaa vähän etäämpääkin”, kuvailee isä Heikki. Läheisiä ei voida ottaa vierailuille varuskuntiin, mutta kaikkia valatilaisuuksia voi seurata streamausten kautta, linkit löytyvät yleensä ainakin prikaatien verkkosivustoilta.

”Onhan se pettymys ja haikeaa, kun ei itse pääse paikan päälle seuraamaan oman nuoren valatilaisuutta”, kertoo varusmiehen äiti Maria Kauppila. ”Olen kuitenkin iloinen, että poika on pärjännyt palveluksessaan ilmeisesti hyvin ja että me läheiset saamme streamin kautta seurata juhlallista tilaisuutta. Minusta Puolustusvoimien tiedotuspuoli toimii tässä asiassa esimerkillisesti.”
”Tuntuu myös turvalliselta ja lämpimältä, kun tiedän ortodoksisen papin olevan paikalla valatilaisuudessa.”, jatkaa Maria.

Vala vai vakuutus?

Asevelvollinen voi vapaasti valita, haluaako hän antaa sotilasvalan vai -vakuutuksen. Osa asevelvolllisista ei halua vannoa Jumalan nimeen ja valitsee siksi vakuutuksen. Joskus kyseessä voi olla esim. uskonnottomuus, mutta joskus myös se, että henkilö kokee Jumalan nimeen vannomisen olevan Raamatun tiukan tulkinnan vastaista.

Toisaalta, vala on hyvin perinteikäs ja monet sotilaat todella haluavat uskonnollisen valan, kun he valmistautuvat jopa ylivoimaiselta tuntuvaan tehtäväänsä.

Porin prikaatin sotilaspastori Albert Halonen on luonnehtinut valaa ja vakuutusta näin:
”Kyse on uskollisuuden vakuutuksesta. Uskollisuus on ytimeltään vastuuta tuntevaa sitoutumista. Sotilasvalan tai -vakuutuksen antaja sitoutuu tehtäväänsä sekä tuntee vastuunsa yksilönä ja joukon osana.”

Asevelvollisella on mahdollisuus puntaroida vala-asiaa ennakkoon, sillä laki määrää, että ennen sotilasvalan vannomista tai sotilasvakuutuksen antamista asevelvolliselle on selvitettävä sotilaan velvollisuuksia ja oikeuksia sekä opetettava hänet ymmärtämään valan ja vakuutuksen merkitys.

Yleensä valaa vannottaessa oikea käsi nostetaan ylös pään vierelle noin korvan korkeudelle ja ojennetaan käden etu- ja keskisormen ylöspäin ja laitetaan muut sormet yhteen kämmenen päälle, ortodoksinen vannoja kuitenkin perinteisesti laittaa sormet ristinmerkin tekoasentoon: peukalo, etusormi ja keskisormi yhteen ja nimetön sekä pikkurilli kämmenen päälle.

Sotilasvalan ja sotilasvakuutuksen kaava

Sotilasvala vannotaan ja sotilasvakuutus annetaan seuraavan kaavan mukaisesti:

”Minä N. N. lupaan ja vakuutan
Valassa: kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä,

Vakuutuksessa: kunniani ja omantuntoni kautta,

olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen.

Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta.

Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa.

Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun.

Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja ryhdikkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon olla suora ja auttavainen myös palvelustovereitani kohtaan. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjojen tai muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani.

Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoa heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä.
Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää.”

Muistamme palvelustaan suorittavia esirukouksin
sekä toivotamme heille kaikille turvallista palvelusaikaa ja monia armorikkaita vuosia!


Asevelvollisuudesta

Suomessa on miehille määritelty laissa pakollinen asevelvollisuus, jonka voi suorittaa joko asepalveluksena tai siviilipalveluksena. Asepalvelus eli armeija kestää vähintään puoli vuotta ja siviilipalvelus 12 kuukautta. Asevelvollisuudesta voi saada vapautuksen terveydellisistä syistä kuten fyysisen tai psyykkisen sairauden vuoksi.

Mikäli kieltäytyy suorittamasta asepalvelusta tai siviilipalvelusta, siitä tuomitaan vapausrangaistukseen maksimissaan noin 6 kuukaudeksi. Tuomion saa useimmiten suorittaa kotonaan valvontarangaistuksessa tai avovankilassa, mikä mahdollistaa esimerkiksi opiskelun tai työssäkäynnin tuomion aikana.

Naiset voivat hakea vapaaehtoiseen asepalvelukseen, jos täyttävät vaadittavat kriteerit.

Lisätietoa nuorille palvelusvalinnoista löytyy esim. MLL:n Nuortennetistä.

Tarkkaa ja ajankohtaista tietoa löytyy myös Puolustusvoimien sivustolta sekä Intti.fi-sivustolta
Lisäksi tietoa löytyy Siivilipalveluskeskuksen ja Aseistakieltäytyjäliiton sivustoilta.

Etsitkö sivilipalveluspaikkaa?
Ainakin Heinävedellä sijaitseva Valamon luostari, Helsingin ortodoksinen seurakunta ja Helsingin Vuosaaressa sijaitseva Kulttuurikeskus Sofia ovat rekisteröityneet siviilipalveluspaikoiksi.


Artikkelin on koonnut ja kirjoittanut: ONL ry
Kuva: ONL ry

[Edit: palveluksesta kieltäytymisesta kertovaa kohtaa on korjattu 18.2.2021.]

Leirityöntekijöitä haussa!

Ohjaajia tarvitaan Puroniemessä 8.-11.6. järjestettävälle lasten ja varhaisnuorten leirille sekä Valamossa 13.-20.6. järjestettävälle kristinoppileirille.

Lisäksi haemme kahta kokenutta ohjaajaa lasten ja nuorten etätoiminnan järjestäjiksi kesäkuulle.
EDIT: etsimme myös keittiöapulaista lastenleirille. Katso tarkemmat tiedot alempaa.

Kultakin leiripäivältä leirinohjaajat saavat palkkaa kokemuksen ja tehtävien mukaan, sekä ilmaisen majoituksen ja ruokailut. Matkakulut asuinpaikan ja leiripaikan välillä korvataan edullisimman mahdollisen kulkuneuvon mukaan. Valinnassa on eduksi, jos on suorittanut leirinohjaajien peruskurssin aiemmin tai kuluvana keväänä. Työ on kirkon kasvatustyötä, joten valittavien tulee olla ortodoksisen kirkon jäseniä.

Leireille tarvitaan monenikäisiä ohjaajia erilaisiin tehtäviin, mm. ryhmänohjaajia, eri aiheiden asiaohjaajia, yleisohjaajia, kanttoreita sekä Valamon kriparille leiriteologi.

Kaikkien ohjaajiksi valittavien tulee osallistua leirin ennakkosuunnitteluun erikseen sovittavalla tavalla (esim. Google Drivessa tai sähköpostitse). Käytännön työskentely alkaa jo leiriä edeltävänä päivänä, lasten ja varhaisnuorten leirin palkallinen suunnittelupäivä on 7.6. ja Valamon kristinoppileirin 12.6.

Aiemmin leirinohjaajien peruskurssin käyneet hakijat: Kirjalliset hakemukset on lähetettävä ONL:n toimistolle 21.3.2021 mennessä. Kanttorit ja leiriteologi voidaan kuitenkin valita heti sopivan löydyttyä.

Toukokuussa leirinohjaajien peruskurssille osallistuvat uudet ohjaajat: Kirjalliset hakemukset on lähetettävä ONL:n toimistolle 10.5.2021 mennessä.

Hakemukset lähetetään osoitteella: ONL ry, Kirkkokatu 18 A+B 17, 80100 Joensuu tai sähköpostitse liitetiedostona osoitteella onl (a) ort.fi.

Valinnoista ilmoitetaan kaikille hakeneille mahdollisimman pian hakuajan päätyttyä sähköpostitse.

Jos leiri joudutaan perumaan nopealla aikataululla koronarajoitusten vuoksi, tai jos et pysty tulemaan töihin sairastumisen tai tapaturman vuoksi, maksamme kuitenkin työsopimuksen kanssamme jo tehneille korvauksen, kristinoppileiriltä kahden päivän palkan ja lastenleirin osalta yhden päivän palkan.
Jos leiri joudutaan koronarajoitusten vuoksi siirtämään toiseen ajankohtaan, palkataan sinne ensisijaisesti aiemmin valitut ohjaajat.

ONL ei palkkaa ohjaajia muiden järjestämille leireille, mutta voit ilmoittautua ”ohjaajapankkiin”, josta välitämme tarpeen mukaan seurakunnille ja Puroniemen Ystävät ry:lle sopivien ohjaajien yhteystietoja. Ohjaajapankkiin voit ilmoittautua vaikka et hakisi ONL:n leireille töihin.

Kerro kirjallisessa hakemuksessasi ainakin seuraavat asiat:

  • Nimesi ja syntymäaikasi
  • Yhteystietosi (postiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite)
  • Miksi leirinohjaustyö kiinnostaa, miksi olisit hyvä leirinohjaaja?
  • Aiempi työ- ja leirikokemuksesi, harrastuksesi, mahdollinen kielitaito
  • Minkä ajan olet käytettävissä?
  • Mille leirille erityisesti haluaisit ohjaajaksi?
  • Ilmoittaudutko samalla ns. ohjaajapankkiin?

EDIT: Haussa lastenleirin keittiöapulainen 7.-11.6.2021, kerro leirityökiinnostuksen sijaan, miksi juuri sinä olisit hyvä apulainen leirimuonituksen pääemännälle. Onko sinulla bonuksena muonituskokemusta tai -koulutusta? Myös esim. hygieniapassi ja ortodoksisuus katsotaan eduksi. Vapaamuotoisen hakemukset 29.4. mennessä onl (at) ort.fi

Lisätietoja: onl (a) ort.fi tai 050 4658173

Etätoiminnan ohjaajat

Haemme kahta tai kolmea kokenutta kerhon- tai leirinohjaajaa suunnittelemaan ja järjestämään etätoimintaa lapsille ja nuorille kesäkuun loppupuolella. Voit hakea ohjaamaan joko lasten tai nuorten toimintaa tai molempia. Työ on kirkon kasvatustyötä, joten valittavien tulee olla ortodoksisen kirkon jäseniä.

Palkkaus sovitaan erikseen, riippuen suunnitellun toiminnan laajuudesta se voi olla esim. 50€/toimintakerta, sisältäen suunnittelun ja toteutuksen. Toukokuussa järjestetään palkallinen suunnittelutuokio valittujen ohjaajien kanssa (etänä).

Lähetä hakemus 21.3. mennessä ONL:n toimistolle. Kerro hakemuksessasi ainakin seuraavat asiat:

  • Nimesi ja syntymäaikasi
  • Yhteystietosi (postiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite)
  • Miksi ohjaustyö kiinnostaa, miksi olisit hyvä ohjaaja?
  • Aiempi työ- ja ohjaajakokemuksesi, harrastuksesi, mahdollinen kielitaito
  • Mitä etätyökaluja ja somesovelluksia osaat käyttää? (esim. Teams, Instagram, Discord, YouTube…)
  • Ainakin kaksi toimintaideaa etätuokioihin
  • Minkä ikäisille haluaisit järjestää toimintaa? (esim. 6-10-vuotiaat, 10-14-vuotiaat, kripari-ikäiset ja sitä vanhemmat)

Seurakuntien ohjaajahaut

Myös seurakunnat hakevat ohjaajia leireilleen, lisäämme alle linkkejä hakuilmoituksiin. Monet seurakunnat palkkaavat leireilleen pääsääntöisesti omia jäseniään, mutta aina sopivia hakijoita ei ole riittävästi, joten muidenkin ortodoksisten seurakuntien jäsenten kannattaa hakea.

Helsingin seurakunnan leirien ohjaajahaku on käynnissä 12.2.-17.3. https://www.hos.fi/seurakunnan-kesaleireille-haetaan-ohjaajia/

Joensuun seurakunnan leirien ohjaajahaku on käynnissä 2.3. saakka, paitsi uusien ohjaajien osalta 13.4. saakka. https://www.joensuunortodoksit.fi/leirit/

Jyväskylän seurakunnan leirien ohjaajahaku on käynnissä 7.3. saakka. https://jklort.fi/2021/02/07/leirinohjaajahaku-kaynnissa-7-3-saakka/

Kajaanin seurakunnan kriparille haetaan ohjaajia: https://ort.fi/kajaani/

Kuopion seurakunnan leirien ohjaajahaku on käynnissä 28.2. saakka. https://www.ort.fi/kuopio/haetaan-leirinohajaajia/

Oulun seurakunnan leirien ohjaajahaku on käynnissä 31.3. saakka. https://www.oulunortodoksinenseurakunta.fi/leirit-ja-tapahtumat/

Taipaleen seurakunnan leirien ohjaajahaku on käynnissä 8.3. saakka. https://ort.fi/taipale/2021/02/01/seurakunta-etsii-nuoria-kesatoihin-3/

Tampereen seurakunnan leirien ohjaajahaku on käynnissä 21.3. saakka. Hakulomake, jossa myös tarkemmat tiedot leireistä.

Ortodoksinen osaaminen näkyväksi

Digitaalinen osaamismerkki kertoo osaamisesta modernisti

Monessa toiminnassa, myös ortodoksisen kirkon toiminnassa, karttuu monipuolista ja vaikkapa työelämän kannalta merkittävää osaamista, jota virallinen koulutusjärjestelmä tai työelämä hyödyntävät usein vielä heikosti.

Sähköiset osaamismerkit ovat mainio apu, sillä osaamisen sanoittaminen ja näyttäminen osaamismerkein voi tuoda työmahdollisuuksia ja opintosuorituksia sekä kasvattaa itsetuntemusta ja rohkeutta. Osaamismerkkejä on helppo jakaa sähköisesti, esimerkiksi CV:n liitteenä, ja ne kulkevat kätevästi mukana myös virtuaalilompakossa.


Kahdeksan ortodoksista osaamismerkkiä

Nyt on mahdollista hakea kahdeksaa erilaista ortodoksista osaamismerkkiä, tulevaisuudessa kenties useampaakin. Ortodoksisten nuorten liitto on yhdessä muiden kirkollisten toimijoiden kanssa valinnut ja luonut nämä merkit ajatellen erityisesti ortodoksisten nuorten osaamisen ja osallistumisen tukemista, mutta merkkejä voi hakea kuka tahansa kriteerit täyttävä. Osaaminen voi olla seurakunnan, järjestön tai vaikka luostarin toiminnassa hankittua; edellytyksenä on lähinnä, että merkin hakija pystyy luotettavasti osoittamaan osaamisensa tai osallistumisensa.

Merkeistä kolme liittyy leirityöhön, yksi kerhotoimintaan ja kaksi auttamis- ja vapaaehtoistyöhön. Viestijänä ortodoksisessa kirkossa -merkki on nimensä mukaisesti tiedonvälittämiseen, vuorovaikutukseen ja mediaan liittyvä merkki.

Merkeistä kahdeksas, kummina kirkossa -osaamismerkki, on hieman muista poikkeava, sillä sen hakemisen edellytyksenä ei ole niinkään kokemus kuin ymmärrys. Kummin osaamismerkki on selvästi myös ekumeeninen merkki, joskin mitä tahansa muistakin merkeistä voivat hakea muutkin kuin ortodoksit, jos he täyttävät vaaditut kriteerit.


Merkkejä on helppo hakea

Kannattaa tutustua merkkeihin ja niiden kriteereihin ja miettiä, mikä niistä sopii itselle. Osaamismerkin hakija täyttää sähköisen hakulomakkeen, johon hän omin sanoin kuvaa kirkon toiminnassa hankkimaansa osaamista.
Ortodoksisia osaamismerkkejä voi hakea ilman kirjautumista ONL ry:n verkkosivustolla olevien upotuslinkkien kautta, ne löytyvät täältä:
http://onl.fi/osaamismerkit/

Merkkejä voi hakea myös Open Badge Passport -sivustoa tai -mobiilisovellusta hyödyntäen. Maksuton sovellus on  ladattavissa GooglePlay- ja AppStore-kaupoista.


Haettavissa olevat osaamismerkit


Apulaisena ortodoksisessa kirkossa
Merkin saaja on toiminut ortodoksisessa kirkossa apulaisena, esimerkiksi alttaripalvelijana, tuohustenmyyjänä, kirkon somistajana tai lähimmäisapurina.

Vapaaehtoisena ortodoksisessa kirkossa
Merkin saaja on tehnyt vapaaehtoistyötä esimerkiksi ortodoksisessa seurakunnassa, järjestössä tai luostarissa.

Kerhonohjaajana ortodoksisessa kirkossa
Merkin saaja on toiminut ortodoksisen kerhon ohjaajana.

Viestijänä ortodoksisessa kirkossa
Merkin saaja kirjoittaa, kuvaa, kuvittaa, videoi tai tekee sosiaalisen median sisältöä ortodoksisen elämän tiimoilta.

Kummina kirkossa
Merkin saaja omaa valmiuksia toimia lapsen tai aikuisen kristillisenä kummina.

Pienryhmänohjaajana ortodoksisella leirillä
Merkin saaja on toiminut pienryhmänohjaajana tai apuohjaajana yhdellä tai useammalla ortodoksisella leirillä.

Ohjaajana ortodoksisella leirillä
Merkin saaja on toiminut leiriolosuhteissa yleisohjaajana, leirihuoltajana tai asiaohjaajana kahdella tai useammalla ortodoksisella leirillä ja osaa ohjata leiriläisiä.

Ortodoksisten leirien konkariohjaaja
Merkin saaja on kokenut ortodoksisten leirien ohjaaja, joka on toiminut ohjaajana vähintään neljällä leirillä, ainakin kahtena eri vuonna.


Merkkien suunnittelutyö

ONL ry:n kautta haettavia merkkejä on työstetty tiimityönä ja työkentelyssä on ollut mukana ja kuultu sekä liiton että ortodoksisten seurakuntien, kirkon palvelukeskuksen, järjestöjen, Sivis-opintokeskuksen,  Itä-Suomen yliopiston teologian osaston ja luostarin työntekijöitä ja vapaaehtoisia.

Ortodoksisten osaamismerkkien suunnittelun asiantuntijatukena on toiminut aloitusvaiheessa koulutuskoordinaattori Laura Kalervo Suomen Partiolaisista ja myöhemmin asiantuntija Lotta Pakanen Opintokeskus Siviksestä.

Merkkien graafiset ilmeet on suunnitellut Jonna Suvanto.

Ortodoksisten nuorten liitto ottaa vastaan ideoita myös uusista merkeistä. Uuden merkin luominen vaatii aina yhteistä työstämistä, graafista suunnittelua sekä maksettua tilaa merkkijärjestelmässä, joten vain parhaat ideat voidaan toteuttaa.

Toimintaa samanikäisten seurassa ja enemmän melua ilmastoasioista

Toteutimme marras-tammikuussa nuorille suunnatun kyselyn, jossa selvitimme nuorten osallistumista ja toiveita seurakunnan toiminnasta, sekä mielipiteitä ilmastoasioista ja kirkon toimista niihin liittyen.

Kyselyyn saatiin yhteensä 37 vastausta, jotka edustivat maantieteellisesti käytännössä koko maata, vaikka muutaman seurakunnan nuoret jäivätkin tavoittamatta. Puolet vastaajista oli alaikäisiä ja yli 90% alle 29-vuotiaita, vastaajajoukko edustaa siis nimenomaan nuoria. Suurin vastaajaryhmä olivat 15-17-vuotiaat, eli äskettäin kriparin käyneet tai juuri kriparille menossa olevat. Odotetusti kysely tavoitti lähinnä aktiivisia nuoria, mutta saimme myös jonkin verran tietoa siitä mikä saattaa estää tai hankaloittaa osallistumista seurakunnan toimintaan.

Vastaajat toivovat seurakuntaansa enemmän ja aktiivisempaa nuorten toimintaa, myös tarve nuorten aikuisten toiminnalle nousi esiin. Ylipäänsä toiveissa tuntuisivat olevan erilaiset kohtaamis- ja tutustumismahdollisuudet oman ikäisten kanssa. Osallistumisen esteistä mainittiin esimerkiksi ajanpuute, mutta myös uskallus. Onkin syytä pohtia miten seurakunnan toimintaan uskaltaisi tulla mukaan kuka tahansa.

Seurakunnan toiminta ja jopa seurakunnan somen päivittäminen kiinnostaa valtaosaa vastaajista jollain tasolla. Seurakunnissa kannattaa siis rohkeasti kysellä nuoria mukaan, ja toisaalta myös tarjoutua auttamaan esimerkiksi seurakunnan some-kanavien kanssa!

Noin puolet vastaajista on kiinnostunut tekemään sisältöä seurakunnan someen tai olemaan muuten mukana toiminnassa. Lisäksi 35% vastasi ehkä ja olisi kenties pienellä kannustuksella innokkaana mukana toiminnassa.

Vastaajien mielestä kirkon toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat jotakuinkin riittäviä, mutta niistä pitäisi pitää enemmän ääntä ja myös kannustaa ihmisiä toimiin.

Noin 60% vastaajista oli sitä mieltä että kirkon pitäisi olla julkisesti enemmän näkyvillä ilmasto- ja ympäristöasioissa.
21% vastasi en osaa sanoa.
19% mielestä kirkon ei pitäisi olla enemmän näkyvillä.
Noin 60% vastaajista oli sitä mieltä että kirkon pitäisi olla julkisesti enemmän näkyvillä ilmasto- ja ympäristöasioissa.

Alla linkki pdf-muotoiseen koontiin kyselyn tuloksista.

Vuosi 2020 liitolle digitaalisen kasvun aikaa

Liiton vuosi 2020
Vuosi 2020 oli liiton 77. toimintavuosi. Covid19-pandemian vuoksi liitossa jouduttiin tekemään asioita osin toisin, kuin toimintasuunnitelmavaiheessa kaavailtiin. Kaiken kaikkiaan liitto selvisi koronavuodesta kuitenkin jopa keskimääräistä paremmin, sillä digitaalisten kanavien ja työtapojen hyödyntäminen kasvoi ja korvaava toiminta oli oikeille kohderyhmille suunnattua ja pienelle järjestölle myös jopa aiempaa laajemman yleisön tavoittavaa ja siksi moninkin tavoin tarkoituksenmukaista.

Vuonna 2020 liiton Youtube-kanavalla oli 52000 katselukertaa.
Vuonna 2020 liiton Youtube-kanavalla oli 52000 katselukertaa.

Muskareita ja muita videoita
Esimerkiksi liiton uusi kokeilu, ortodoksiset musiikkileikkikoulutuokiot verkossa keräsivät vuoden aikana lähes 6000 katselukertaa. Ilmeisesti liiton tuottamaa materiaalia hyödynnettiin myös kouluopetuksessa hyvin, sillä esim. liiton Youtube-kanavan videoiden suurin katselupiikki oli juuri maalis-toukokuussa eli etäkoulujen aikana. Kaiken kaikkiaan liiton Youtube-kanavan videoita katsottiin vuonna 2020 noin 52 000 kertaa, kaikista katsotuin video oli edelleen Ortodoksisuuden mitä, miksi, miten -videosarjaan kuuuluva ”Kirkkorakennus”-video, jota on katsottu yhteensä jo yli 16000 kertaa. Ortodoksisia veisuja- videosarja oli suosittu uutuus, samoin Palmusunnuntaista kertova video. Myös facebook tavoitti yhä, esim. uutisointi liiton palkitsemisista yli 4000 ihmistä.

Liiton vuositeemoja olivat nuorten mielenterveysasiat sekä kestävän kehityksen periaatteet kirkollisessa nuorisotyössä ja nämä näkyivät sekä tapahtumissa että esim. videomateriaalituotannossa. Liiton instagram-kanavalla suosituin yksittäinen päivitys olikin juuri nuorten mielenterveyspäivään liittyvä.

Kuvassa näkyy nuoria istumassa livelähteyksen teossa, osalla on kuulokkeet korvillaan. Heidän takanaan seisoo pappi pukien päälleen vihreää epitrakiilia.
KulmakiviETKOT-livelähetykset tarjosivat nuorille myös mahdollisuuksia tuottaa uudenlaista ortodoksista digisisältöä. Kuvaaja: Eveliina Braam

KulmakiviETKOT
Valtakunnalliset ortodoksiset Kulmakivi-nuorisofestarit jouduttiin siirtämään vuodella pandemian vuoksi. Tilalle tehtiin kuitenkin 10 päivän mittaiset ”KulmakiviETKOT”, jotka koostuivat pääosin etätoteutetuista sisällöistä. Etkot-kimaran rakentamisessa kuitenkin esim. livestreamaukset kokosivat nuoria samaan paikkaan sekä kokonaisuudessaan työllistivät palkallisesti jopa enemmän kuin talkoovoimin tehtävä perinteinen viikonlopputapahtuma. Kahden livestram-lähetyksen lisäksi myös mm. nuorten ja piispojen harrastevideot olivat osa KulmakiviETKOT-antia. Etkojen ajalle osuikin myös vuoden toiseksi suurin liiton Youtube-kanavan katselupiikki.

Kripari-opsia, tilastojenkeruuta ja verkkokoulutusta
Liiton kolmesta päätoiminta-alueesta fokus oli toimintavuonna 2020 erityisesti koulutuksessa.

Vaikka liitto joutui siirtämään esim. lastenleirin ja nuorten aikuisten viikonlopun seuraavalle vuodelle, niin kuitenkin pystyttiin toteuttamaan nuoristyöpäivät, leirinohjaajien peruskurssi sekä kristinoppileiri. Loppuvuonna aloitettu kerhonohjaajien verkkokoulutus toi liiton koulutustarjontaan pitkästä aikaa myös täysin verkkopohjaisen ja kokonaan paikkaan sitomattoman kurssin.

Kristinoppikoulujen opetussuunnitelman uudistamistyö eteni hyvin ja kirkon piispainkokous käsitteli uudistusta alkuvuonna 2020 kokouksessaan. Kristinoppikouluille laadittiin koronakevään aikana yhteistyössä seurakuntien kanssa myös kiitettävä määrä monimuotomateriaalia. Myös edellisenä vuonna aloitettua osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen OSTU-prosessia jatkettiin. Liitto ja seurakunnat aloittivat myös ortodoksisen lapsi- ja nuorisotyön tilastojen keräämisen.

Yhdenvertaisuutta ja palvelemista
Liiton toimintalinjauksiin liittyivät mm. yhdenvertaisuustyöskentely ja yhdenvertaisuussuunnitelman työstäminen. Liitto julistautui myös syrjinnästä vapaaksi vyöhykkeeksi.
t
Koulujen uskonnonopetusta haluttiin nostaa esiin järjestämällä stipendihaku, jossa ortodoksiset opettajat saattoivat hakea pieniä rahastipendejä erityisesti perus- ja lukiopetuksen viimeisillä luokilla kunnostautuneille ortodoksisen uskonnon opetuksen oppilaille.

Edellisenä vuonna tehty oman toiminnan tarkastelu ja sitä seurannut tietoinen pyrkimys kasvaa liittona myös nuorisoalan palvelujärjestön roolissa paitsi laajensi tulevaisuuden tavoitteita myös muutti liiton jäsenten laskutapaa vuoden 2020 alusta alkaen siten, että yhteisöjäsenten (ortodoksisen kirkon seurakuntia ja yksi leirikeskusyhdistys) alle 29-vuotiaat jäsenet lasketaan jäsentenjäseniksi. Uudistuksen myötä liitolle jäi edelleen myös jonkin verran suoria henkilöjäseniä. Näin laskien liiton työn kohderyhmänä on keskimäärin noin 17000 alle 29-vuotiasta.

Liitto on vakavarainen
Liiton toiminnan päärahoittajat olivat vuonna 2020 Suomen ortodoksinen kirkko (yleisavustuksen osuus oli 46% tuloista) ja Opetus-. ja kulttuuriministeriö (16,5% tuloista). Muita tulonlähteitä olivat mm. osallistumismaksut, tilaus- ja tuotemyyntituotot, sijoitusasunnon vuokratuotot, Opintokeskus Siviksen kurssituki sekä yhteisöjäsenten jäsenmaksut (0,9% tuloista). Koronavuosi rokotti sekä tuotemyyntiä että kolehtituloja mutta vastaavasti liitto säästi peruuntuneiden leirien kuluissa.

Liiton maksuvalmius oli normaali ja tase vahva. Liitto on vakavarainen eli omistaa sijoitusyksiön Joensuussa sekä pienen metsäpalstan Rautalammilla sekä jonkin verran koti- ja pohjoismaisia osakkeita. Tilinpäätös 2020 jäänee lopulta useita tuhansia ylijäämäiseksi.

Ihmiset työn takana
Liiton puheenjohtajana toimi alkuvuoden 2020 opettaja Anna Blinnikka ja vuosikokouksesta eteenpäin pastori Kaarlo Saarento. Johtokunnassa toimi puheenjohtajan lisäksi kuusi muuta luottamushenkilöä: Maiju Federley, Aleksandra Heikkinen, Karina Huttunen, Anna Kasdaglis, Antti Potkonen ja Larissa Qvintus-Petsalo. Heistä neljä oli alle 29- vuotiaita.

Liitolla oli kolme työntekijää päätoimisessa työsuhteessa; toiminnanjohtaja Maria Kauppila sekä järjestösihteerit Annakaisa Onatsu ja Ari Koponen. Lisäksi liitto työllisti vuoden aikana yli 50 määrä- ja osa-aikaista töyntekijää, toiminnassa oli mukana myös useita kymmeniä talkoolaisia.

Liitto sai tehdä yhteistyötä myös lukuisten seurakuntien ja niiden työntekijöiden kanssa esim. koulutusten ja tapahtumien järjestämisessä ja materiaalin tuotannossa.

KIITOS kaikille toiminnassamme mukanaolleille, talkoolaisille, työntekijöille, luottamushenkilöille, yhteistyökumppaneille, rahoittajille, tuotteitamme ostaneille, esirukouksin muistaneille!

Kiitos ja kunnia Jumalalle!

Kuvassa on liiton perinteikkään enkeli-heijastimen uusi tyyli. Pieni sinihiuksinen, oranssisiipinen kerubi nojaa kyynärpäillään liiton logoon. 
Heijastinta voi tilata liiton kaupasta. 
Graafinen suunnittelu: Jonna Suvanto.
Kuvassa on liiton perinteikkään enkeli-heijastimen uusi tyyli.
Heijastinta voi tilata liiton kaupasta.
Graafinen suunnittelu: Jonna Suvanto.

Hyvää joulunaikaa!

Liiton toimisto on suljettu 22.12.2020 – 7.1.2021. Tuona aikana tilauksia ei postiteta ja yhteydenottoihin vastataan viiveellä.
Our office is closed until the 7th of January, 2021. During the holidays we do not handle orders and we answer e-mails and phonecalls with delay.

Tänä vuonnakaan ONL ry ei lähettänyt joulukortteja, vaan korttirahat lahjoitettiin Filantropia ry:n koti- ja ulkomaan kriisiapuun sekä Luonnonperintösäätiölle. Myös liiton johtokuntalaiset ja työntekijät lahjoittivat osuuden (joululahja- ja virkistysbudjetista) kyseisille kohteille.

Toivotamme kaikille voimia ja iloa joulupaaston viime metreille!
Kristus syntyy, kiittäkää!

Orthodox Youth Association of Finland did not send Christmas cards, instead we made donations to Orthodox Church Aid and Missions FILANTROPIA, and to The Finnish Natural Heritage Foundation fr.

We Wish Everybody a Blessed Christmas and a Merciful New Year 2021!
Christ Is Born, Glorify Him!

Kuvakollaasissa on jouluikoni ortoksisen seminaarin kirkosta, maisemakuva metsälammesta sekä kuva hymyilevästä syyrialaisesa lapsesta.

Nature photo: Pekka Auvinen/ Luonnonperintösäätiö.
Icon photo: Ortodoksinen seminaari, Pentti Potkonen.
Photo with children: Filantropia ry.

Linkkivinkkejä pyhän Nikolaoksen päiväksi

6.12. vietetään paitsi Suomen itsenäisyyspäivää, myös pyhän Nikolaoksen päivää. Koronarajoitusten vuoksi perinteisiä Nikolaos-juhlia ei voida tänä vuonna järjestää oikeastaan missään, joten kokosimme lapsille ja perheille sopivia Nikolaos-aiheisia linkkejä.

Sunnuntaina 6.12. klo 9 julkaistaan Nikolaos-teemamuskari: https://youtu.be/U6paGRlK2Ls
ja klo 12 julkaistaan Helsingin srk:n toteuttama Nikolaos-juhla: https://youtu.be/zg3PJVy9-zE

Uskonnonopettaja Kaisa Nykäsen kokoamalla PedaNet-sivulla on pyhän Nikolaoksen elämäkerta lapsillekin sopivassa muodossa ja lisäksi mukavia tehtäviä siihen liittyen. https://peda.net/joensuu/alakoulut/utran-koulu/luokat/kouu/kirkkovuosi/kjjmj/pni6

Askartele kartongista pyhä Nikolaos: http://www.ortoboxi.fi/ONL/Joulukalenteri_askarteluohjeet.pdf (sivu 5)
Kartonki-Nikolaoksen kaava: http://www.ortoboxi.fi/ONL/Nikolaos.pdf
Askartele tikkari-Nikolaos ja suklaa-Nikolaos: http://www.ortoboxi.fi/ONL/Joulukalenterin_askarteluohjeet2.pdf
(Nämä askarteluvinkit ovat osa joulukalenterikokonaisuutta, kaikki osat löytyvät tältä: http://uusi.ortoboxi.fi/onl/)

Kuvalähde: https://www.johnsanidopoulos.com/2011/12/18-contemporary-miracles-of-saint.html

St. Nicholaos Center on englanninkielinen verkkosivusto, jonka tavoitteena on jakaa tietoa pyhästä Nikolaoksesta.
St. Nicholas Center is a virtual center, a website, where people can learn about St. Nicholas; it provides resources for families, churches, and schools.
https://www.stnicholascenter.org/who-is-st-nicholas

Ortodoksi.net on julkaissut ääneen kerrotun kuvauksen Pyhästä Nikolaoksesta:
https://www.youtube.com/watch?v=p6FJu8PYe9c

This video published by National Geographic tells shortly who was Saint Nicholaos:
https://www.youtube.com/watch?v=3jLO6A2NpPU

This Flunkeblunk-cartoon tells about St. Nicholas and the tradition of filling the shoes with surprises on St. Nicholas Day:
https://youtu.be/E3ZgkIcTYKA

Святой Николай| мультфильм! (на украинском языке):
https://youtu.be/tiN9ysPX8qQ

Kysely nuorille ja videohaaste

Nuori, olet kaikista tärkein ihminen kertomaan, oletko mukana ortodoksisessa nuorisotyössä ja/ tai muussa kirkollisessa toiminnassa ja mitä toivot siltä jatkossa. Arvostamme valtavasti myös näkemystäsi kirkkomme toiminnasta kestävän kehityksen ja ilmaston näkökulmasta, ja kuulemme mielellämme sinulta mielipiteitä siitä, mitä voisimme kirkossa tehdä paremman huomisen puolesta.

Nyt voit antaa äänesi kuulua, tähän kyselyyn vastaaminen vie vain hetken arvokasta aikaasi.

Kyselyyn pääset tästä.
Kysely löytyy myös: https://tinyurl.com/ortnuoret20

EXTRA!

Jos haluat voittaa yllätyspalkinnon, käy vastaamassa kyselyn viimeiseen kysymykseen videotervehdyksen muodossa. Voit vastata haasteeseen myös kaverisi kanssa samalla videolla.

Luonto, kirkko ja nuoret -mahtava homma! (Kuva Valamon kripalta 2020)

Ohjeet videotervehdyksen tekoon

  1. Vastaa/vastatkaa videolla näihin kahteen kysymykseen:
    • Mitä hyviä tekoja sinä teet ilmaston puolesta?
    • Mitä mielestäsi kirkolliset toimijat voisivat tehdä ilmastollisesti paremman huomisen puolesta? / Miten kirkko voi varjella luontoa ja maapalloa?
  2. Lähetä/lähettäkää vähintään 45 sekunnin mutta enintään noin 2 minuutin mittainen video sunnuntaihin 17.1.2021 mennessä liiton toimistolle: onl (at) ort.fi tai Whatsappin kautta 0504658173.
  3. Liitä/ liittäkää mukaan nimesi/nimet ja mieluusti myös yhteystiedot palkinnon lähettämistä varten. Jos et halua palkintoa, osoitetietoja ei tarvitse laittaa.
  4. Mikäli olet alle 18-vuotias, kysy videon kuvaamiseen ja lähettämiseen lupa huoltajaltasi.
  5. Jos videossa on ääntä, kiinnitä huomiota sen laatuun.
  6. Video voi lisäksi sisältää myös tekstiä tai musiikkia, mutta muistathan, että tekijänoikeussuojattua musiikkia ei voi käyttää.
  7. Lähettämällä videon hyväksyt/ hyväksytte, että ONL ry voi julkaista videosi tai sen osia liiton julkaisukanavissa.

Ortodoksisessa nuorisotyössä palkitsemisia – Ciist ortodookslast nuõrituâjast

Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry:n johtokunta on tehnyt päätöksiä ortodoksisen nuorisotyön huomionosoituksista.

Hopeinen ansiomerkki on myönnetty Leena Fofonoffille (Lappi), Leevi Jetsulle (Jyväskylä), Iris Mikkoselle (Jyväskylä/Kuopio) sekä Anastasia Lappalaiselle (Lahti). Vuoden ohjaaja on Eerika Törhönen (Kuopio/Jyväskylä) ja Vuoden kerho on Turun nuoret ortodoksit. Kerhojen kunniamaininnan saivat Imatran lastenkerho, Jyväskylän perhekerho ja Lahden venäjänkielinen kerho.

Digitaalisessa nuorisotyössä palkittiin Lapin TikTok-kanava sekä Andra Aldea-Löppönen ja Jyväskylän puuhakerho, joka koronarajoitusten aikana kokoontui mm. Skypen kautta.

Haastattelimme yhtä palkituista, Leena Fofonoffia, 25, Lapin ortodoksisesta seurakunnasta.

Leena Fofonoff, taustalla metsämaisema

Onnittelut sinulle ortodoksisen nuorisotyön hopeisesta ansiomerkistä, Leena! Mikä on saanut sinut lähtemään mukaan kirkon nuorisotyöhön? 

Lämmin kiitos! Oman kriparini jälkeen minulle tuli vahva tunne siitä, että haluan olla mukana leirityössä, luoda nuorille tunnetta yhteenkuuluvuudesta sekä tuoda esille positiivisia asioita kirkostamme. Ensimmäinen leiri oli niin koukuttava, että sille tielle jäin ja toivottavasti voin jatkaa monipuolisen nuorisotyön parissa vielä pitkään!

Onko sinulla jokin kirkkoon liittyvä lapsuusmuisto, jonka haluat jakaa? 

Muistan hyvin pyhittäjä Trifon Petsamolaisen pyhiinvaellukset. Lukemaan oppiessani ensimmäiset ääneen lukemani sanat olivat Tuohustulen takakannesta pyhiinvaelluksen ilmoituksesta! Lapsen silmin pyhiinvaelluksen jumalanpalvelukset olivat ihmeellisiä ja tavallisesta poikkeavia: kirkko oli ihan täynnä ihmisiä, kuoro oli iso ja Sevettijärven kirkon pieneen alttariin oli ahtautunut paljon papistoa. Tunnelma oli tiivis ja lämmin ja yhä pyhiinvaellukselle osallistuminen on minulle tärkeää. 

Kuinka monta vuotta olet itse tehnyt nyt nuorisotyötä? 

Olin ensimmäistä kertaa apuohjaajana kesällä 2011 ja siitä lähtien olen ollut mukana touhuamassa.

Mikä on hauskin (tai lämpimin) leirimuistosi? 

Vaikea mainita yhtä! Leireiltä on jäänyt erityisesti mieleen ne hetket, kun luottamus ryhmässä nuorten kanssa on syntynyt ja ollaan yhdessä käyty pohtivia keskusteluja elämästä, nuorilla on ollut niin hyviä ajatuksia ja näkemyksiä!

Lapin ortodoksisen seurakunnan TikTok sai myös palkitsemisen kirkon digitaalisen nuorisotyön kategoriassa. Kerrotko, mistä idea sai alkunsa ja kenen kanssa? 

Juulia Pietarinen oli keväällä hyvin perillä siitä, kuinka TikTok on suosittu nuorten keskuudessa ja hänen kanssaan syntyi idea seurakunnan omasta tilistä. Videoiden kautta haluamme tuoda nuorille kirkkomme opetusta ja positiivisia puolia esille, hieman huumorilla höystettynä.

Mikä on sinusta parasta kirkossa? 

Kirkossamme on paljon kauneutta ja pyhyyttä, pidän siitä. Rukouksen ja etenkin esirukouksen tärkeyttä tuodaan useasti esille, se tuo niin lohtua kuin iloa! Parasta on myöskin työhönsä ilolla, intohimolla ja lempeydellä paneutuvat työntekijät!  

Kehu vielä Lappia muulle Suomelle ja maailmalle? 

Täällä on pienen ihmisen hyvä elää luonnon ja kahdeksan vuodenajan keskellä. Ken kokee kiirettä arjessa, kannattaa käydä täällä levähtämässä!

Monia armorikkaita vuosia kaikille nuorisotyössä mukana oleville!

Ciist ortodookslast nuõrituâjast

Ortodookslai nuõri leett ONL ry jååʹđtemkåʹdd lij raajjâm tuʹmmstõõǥǥ nuõrituâj ciistin. Õhtt ciist vuäǯǯai lij Leena Fofonoff, 25, Lappi ortodookslaž sieʹbrrkååʹddest.  

Jiânnai leekk tuʹnne Leena ǥu vuåǯǯuk ortodooksla nuõrituâj silbbmiârk! Mõõn diõtt vuõʹlǧǧiǩ mieʹldd ceeʹrkav nuõrituõjju?

Jõnn späʹsseb! Muu kristtmättškooul mâŋŋa muʹnne pueʹđi viõusâs tobbdmõš tõst, što haaʹlääm leeʹd mieʹldd leirrtuâjast da puʹhtted õlmmsa positiivlaž ääʹšš mij ceeʹrkvest. Vuõssmõs leirr leäi nuʹtt šiõttâl što pâʹccem tän ǩiäinnu da tuäiʹvv mieʹldd vuäitam juäʹtǩǩed veâl kuuʹǩǩ!

Lij-ǥo tuʹst mii-ne päʹrnnpoodd moštt ceeʹrkvest koon pirr haaʹlääk muʹšttled? 

Mooštam puäʹrast Pâʹzzteei Eʹččem Treffan Peäccamneeʹǩ prääʹzniǩ. Vuõssmõs saaʹn mõõk leäm lookkâm jiõʹnne leʹjje Tuohustuli-lõõst seeidast, kost leäi tekstt tõn prääʹzniǩ pirr! Päärnžen Pâʹzzteei Treffan Peäccamneeʹǩ prääʹzniǩ sluuʹžb leʹjje õõmâs di jeeʹresnallšem ǥu takai liturgia: ceeʹrkvest leʹjje jiânnai oummu, leäi jõnn laauljoukk da Čeʹvetjääuʹr ceeʹrkav siõm alttrest leäi aaʹrhel, määŋ paapp da diakoon. Ceeʹrkvest leäi liõggâs jiõgg di õinn muʹnne lij vääžnai vuässõõttâd tän prääʹznka. 

Mõõn kuuʹǩǩ leäk reâuggam nuõrituâjast?

Leʹjjem vuõss vuâra vieʹǩǩoʹhjeejen ǩeäʹssa 2011 da tõst õõutårra leäm leämmâž mieʹldd.

Mii lij pukin hääʹsǩmõs leʹbe liõggsummus leirrmoštt? 

Lij vâiggad vaʹljjeed pâi õhtt! Mooštam puärast tõk šiâđ, ǥu naʹddjõs nuõrivuiʹm lij juʹn šõddâm da mij leäp õhttna saǥstõõllâm jieʹllem pirr. Nuõrin lie šiõǥǥ jorddmõõžž!

Lappi ortodookslaž sieʹbrrkååʹdd TikTok vuäǯǯai še ciist ceeʹrkav digitaallaž nuõrituâj-kategoriast. Vuäitak-a muʹšttled mâʹst tät juʹrdd šõõddi da ǩeäin? 

Juulia Pietarinen tiõđi puäʹrast ǩeâđđa, što nuõr âʹnne jiânnai TikTok. Suin šõõddi juʹrdd, što raajjâp mij sieʹbrrkådda še till tok. Mij haaʹleep puʹhtted nuõrid õlmmsa ceeʹrkav mättʹtõõzz da positiivlaž beäʹlnn. Tiõttlõs video raajjmõõžžâst lij huumor mieʹldd!

Mii lij tuu miõlâst puermõs äʹšš ceeʹrkvest? 

Mij ceeʹrkvest lij jiânnai mooččâsvuõđ da pââʹssvuõđ, tuʹǩǩääm tõst. Moʹlidva da ouddmoʹlidva lie tääʹrǩes da tõi pirr mainstet määŋ vuâra, tõt pohtt nuʹtt staan mâʹte räämm! Muu miõlâst puermõs lie še vieʹssel, älššai di lääskav tuâjjla! 

Ǩeit veâl mii lij puärast Lappist? 

Tääiben lij šiõǥǥ siõm ommu jieʹlled luâđ da kääuʹc eeʹjjääiʹj kõõskâst. Jõs tuu arggpeeiʹv lie tiiudâs håʹmm da huäpp, puäʹđ vuâŋsted tiiǩ! 

Jee´res ǩeäk vuåǯǯu silbbmiârk leʹjje Leevi Jetsu (Jyväskylä), Iris Mikkonen (Jyväskylä/Kuopio) da Anastasia Lappalainen (Lahti). Tän eeʹjj oʹhjjeei lij Eerika Törhönen (Kuopio/Jyväskylä) da eeʹjj joukk lij nuõr ortodooks Turust. Lââzzen päärnaijoukk Imatrast, piârrjoukk Jyväskyläst da ruõššǩiõllšaž joukk Lahdest vuåǯǯu cisttǩeeʹrj. 

Digitaallaž nuõrituâj-kategoriast uʹvddeš cistt Lappi TikTok-tiʹlle da Andra Aldea-Löppönen da Jyväskylä tååuhjouʹǩǩe ǩeäk teeivõʹtte korona diõtt Skypest. 
Määŋgid äärmreeʹǧǧes iiʹjjid pukid kook lie mieʹldd nuõrituâjast!