ONL ry:n harvinainen kultainen ansiomerkki Isä Jyrki Penttoselle

Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry:n johtokunta on päättänyt myöntää kultaisen ansiomerkin isä Jyrki Penttoselle, joka tunnetaan ihmisyyttä ymmärtävänä ja helposti lähestyttävänä Abba G:nä.

ONL ry:n kultaisia ansiomerkkejä on jaossa kaikkiaan vain seitsemän kappaletta ja ne myönnetään poikkeuksellisen ansiokkaasta panoksesta ortodoksisessa nuorisotyössä.

Nyt merkin saa siis isä Jyrki, joka tunnetaan ONL:n ja muissa kirkon entisissä ja nykyisissä nuorisopiireissä Bentsona tai abba G:nä. Hän oli pitkän linjan nuorisotyöntekijä jo kauan ennen aikaansa ONL:n pappina vuosina 1999–2001. Hän on monille tuttu leirinohjaaja 80-luvulta lähtien niin ONL:n, Joensuun kuin Helsinginkin leireillä.

ONL:n papiksi joensuulaislähtöinen perheenisä siirtyi Helsingistä uskonnonopettajan työstä, kirkon nuorisotyön ydintä sekin. Papin työ vei isä Jyrkiä myöhemmin mm. Helsingin kautta Lappiin ja Kajaaniin. Viime vuodet isä Jyrki on tehnyt papin sijaisuuksia Helsingin ja Joensuun seurakunnissa.

Rakkaus kissoihin, taiteeseen ja jalkapalloon ovat osa monien mielikuvaa isä Jyrkistä, puhumattakaan isä Jyrkin luontevasta asenteesta kaikenlaisia ihmisiä kohtaan. Moni kuvailee isä Jyrkiä helposti lähestyttäväksi ja ONL:n aikana isä Jyrki oli tukena monien tulevien kirkon työntekijöiden hengellisessä kasvussa ystävänä, rippi-isänä ja erilaisten kulttuuristen toimintojen ideanikkarina.

Kunnioitus ihmisiä kohtaan juuri sellaisina kuin he ovat, kuuluu myös erään nuoren palautteesta vuosien takaa: ”Kriparilla papilla oli aikaa synnintunnustuksella todella kuunnella minua ja murheitani.”
Isä Jyrki onkin ollut käytettävissä lasten ja nuorten kanssa toimimiseen ja olemiseen erottamattomana osana seurakuntatyötä koko uransa ajan. Isä Jyrkille Kirkko on sen yhteisön keskellä, niiden ihmisten iloissa ja suruissa, joita hänet on laitettu kulloinkin palvelemaan rippi-isänä, pappina ja nyt entistä enemmän esirukoilijana.


”Olen otettu ja jaan kunnian nykyisten ja entisten nuorten kanssa”

Isä Jyrki Penttonen.

Tavoitimme isä Jyrkin tuoreeltaan palkitsemisuutisen tiimoilta.
— Ihan aluksi on sanottava, että ONL:n kultaista ansiomerkkiä olen pitänyt korkeimpana kirkollisena tunnustuksena Suomen ortodoksisessa kirkossa. Yhtään väheksymättä muita huomionosoituksia. Mutta tämä on myönnetty nyt minulle ja olen siitä tavattoman hämmästynyt ja otettu. Helpompi minun on se ottaa vastaan, jos jaan sen Suomen ortodoksisen nuorten, lasten ja entisten nuorten kanssa, kuvailee isä Jyrki tuntemuksiaan.

Pyysimme isä Jyrkiä jakamaan muistojaan kirkon nuorisotyöstä.
— Hyviä muistoja on niin valtavasti etten osaa erikseen nostaa niistä mitään esiin. Niitä on todella joka leiriltä, kerhosta, retkeltä, partiosta, tapahtumista, kursseista ja kokoontumisesta.
— Tätä työtä tehdään omalla persoonalla, oli se sitten millainen tahansa. Veikkaan tulleeni näinkin kauan lasten ja nuorten kanssa hyvin juttuun, kun en ole koskaan kasvanut ” aikuiseksi “, arvelee isä Jyrki.
— Pitää yrittää hyväksyä itsensä ja parhaan mukaan ne joiden kanssa ja joiden eteen työskentelee.

Nuorisotyötä tehdään omalla persoonalla, mieluiten parhaansa yrittäen

Mikä sitten on isä Jyrkin mielestä tärkeintä ortodoksisessa nuorisotyössä?
—Tärkeintä on tehdä parhaansa. Kaiken alku ja loppu on jumalanpalvelus. Ortodoksisuus on käytännönläheinen elämäntapa ja siksi se sopii nuorisolle. Lasten ja nuorten täytyy tuntea oikeasti olevansa hyväksyttyjä sellaisina kuin ovat, vaikka tietenkin joitakin rajoja on vedettävä turvallisuuden vuoksi. Paras palkinto ortodoksisesta nuorisotyöstä työntekijälle on se kun kerho, tapahtuma, kurssi tai leiri on ohi ja osallistuja sanoo: ” Täällä oli kivaa, tulen uudestaan “. — Ole oma itsesi, se kannattaa. Nuorisotyön tuloksia on monesti vaikea arvioida, mutta voin sanoa, että joskus vuosikymmenien viiveellä saa huomata, että kyllä me onnistuttiin.
Kysyimme vielä isä Jyrkiltä, että miksi kirkon työtä urakseen pohtivan kannattaa hakeutua opiskelemaan ortodoksista teologiaa.
— Koulutuksen ja työkentän näköpiirissä on kriisi ja se saattaa muuttua ankarammaksikin, mutta teologian opiskelu kannataa. Pitää olla uskoa tulevaisuuteen kuten myös siihen, että saa tehdä rakastamaansa työtä kirjaviisautta ja laulupuolta opiskelleena. Vanha sanonta kuuluu: Kaikki opettajat osaavat laulaa. Piispat ja papit ovat sitten asia erikseen. Itse uskallan sanoa, että suhtauduin opiskeluun luonteelleni poikkeuksellisella huolellisuudella, jopa fanaattisuudella. Siksi niistä opeista jäi aika paljon mieleenkin, muistelee isä Jyrki.
—Kun opit on saatu, niitä pitää tutkistella sydämessään, miettiä, punnita ja pureskella. Jossain vaiheessa siitä tulee tietoa, jota on helppo välittää muillekin. Jos ennen opiskelua ei ole oppinut tärkeimpiä ortodoksien iskulauseita, teologiaa opiskellessa ne oppii ja vieläpä monella kielellä: ICXC NIKA = Jeesus Kristus voittaa, XB = Kristus nousi kuolleista! Näitä kun toistaa ja uskoo niihin, opiskelusta on todella ollut hyötyä.

Ristinmerkki on rohkeutta

Ortodoksisten nuorten liiton tämän vuoden teema on ”rohkeasti ortodoksi” ja kysyimmekin, mitä se tarkoittaa isä Jyrkin elämässä.
— Minulle rohkeasti ortodoksina oleminen on sitä, että uskaltaa tehdä ruokailua aloittaessa ristinmerkin missä vain. Uskaltaa mennä kirkkoon. Uskaltaa jopa kertoa menevänsä ” ortodoksiuskisten ” leirille kesällä tai talvella. — Kaikki eivät ole rohkeita ortodokseja. Ei huolta. Teistäkin voi ajan kanssa tulla rohkeita ortodokseja!

Vielä lopuksi: mitä terveisiä kultaisella ansiomerkillä palkittavalla ”Abba G:llä” on kirkkomme ortodoksinuorille?
— Ole ylpeästi ortodoksi. Kuulut pieneen vähemmistöön Suomessa, mutta älä lannistu, sillä meitä on koolla usein ihan paljon. Tule rohkeasti kirkkoon, kerhoihin, leireille ja tapahtumiin. Huomaat että ortodoksikavereitakin löytyy ja niistä melkein kaikki ovat tosi hyviä tyyppejä. Tule ja katso.

Toivotamme rakkaalle isä Jyrkille monia armorikkaita vuosia!

Isä Jyrki palkitaan huhtikussa Helsingissä.

Teksti: Maria Kauppila ja Teemu Toivonen
Kuva: Penttosten perhealbumi

Kutsu liiton vuosikokoukseen 25.3.

Kokous on pidetty ja pöytäkirjan voit lukea täältä.


Lämpimästi tervetuloa ONL ry:n vuosikokoukseen lauantaina 25.3.2023 klo 13. Kokouspaikkana on leirikeskus Leirikari Rovaniemellä ja kokoukseen voi hyvin osallistua myös etäyhteyksin.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Lisäksi esityslistalla on
A) Liiton taloustilanne, sillä liitto ei saanut Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta vuodelle 2023. Toimintasuunnitelman sopeuttamisen lisäksi liitolla saattaa olla tarve 5-15t € summan lainaamiseen, esim. kirkolta tai pankilta.

B) Sääntömuutosesitys koskien yhteisöjäsenten äänimääriä (sääntö nro 14) sekä säännön numero 11 viimeisen lauseen muokkaamista vastaamaan nykytilannetta.

Esityslista löytyy täältä.

Kokoukseen tulee ilmoittautua viimeistään 20.3.2023 esim. ilmoittautumislomakkeella tai sähköpostitse onl (at) ort.fi

Lähetämme ilmoittautuneille sähköpostitse osallistumisohjeet ja etäosallistumislinkin. Äänioikeus kokouksessa on liiton 15 vuotta täyttäneillä jäsenillä. Jäseneksi voi liittyä täällä: https://onl.fi/onl-ry/jasenyys/

ONL ry:n vuosikokouksessa noudatetaan yhdistyslakia ja liiton sääntöjä sekä yleistä kokouskäytäntöä. Liiton säännöt löytyvät verkosta.

Mahdollisissa suljettua lippuäänestystä vaativissa tilanteissa käytetään kotimaista äänestyskoppi.fi-palvelua. Ennakkoon ilmoittautuneet voivat käyttää äänestyskoppi-palvelua kokouksen aikana sähköpostitse lähetettävän linkin kautta. Kyseinen palvelu mahdollistaa myös valtakirjaa käyttäville yhden tai useamman yhteisöäänen käytön.

Yhteisöjäsenten edustajien tulee toimittaa valtakirja viimeistään 20.3.2023 sähköisesti osoitteeseen onl (at) ort.fi
ONL ry:lla on olemassa yhteisöjäsenten valtakirjapohja, myös valtuuttajan omaa valtakirjapohjaa voi käyttää.

Liiton kokouksissa on äänioikeus 15 vuotta täyttäneillä liiton jäsenillä. Henkilöjäsenillä on yksi ääni.

Liiton yhteisöjäsenillä on käytössään yksi ääni alkavaa 1000 jäsentään kohti, kuitenkin enintään kuusi (6) ääntä. Jäsenenä oleva oikeuskelpoinen yhteisö käyttää äänioikeuttaan valtuuttamansa edustajan tai edustajien kautta yhdistyksen kokouksessa. Jäsenyhteisön edustaja voi käyttää valtakirjalla oman henkilöäänensä lisäksi yhden muun jäsenen ääniä, maksimissaan kolme ääntä.

Tervetuloa!

___

Vuosikokouksessa käsiteltävät asiakirjat:

Toimintasuunnitelma2023
Talousarvio2023
Toimintakertomus2022
Tilinpäätös 2022
Tilintarkastuskertomus koskien vuoden 2022 tilejä (ei ole vielä saatavilla; tilit ovat parhaillaan tarkastettavina).

Vuosikokouksen tapahtumasivu:
https://onl.fi/event/vuosikokous-25-3-rovaniemella-etaosallistuminen-mahdollista/


Rohkeasti ortodoksi

Ortodoksisten nuorten liiton 80-vuotisjuhlavuoden pääteema on “Rohkeasti ortodoksi”.

“Erilainen ei ole vääränlainen, vaan ainutlaatuinen. Kun olemme avoimesti ja peittelemättä ortodokseja, myös muut oppivat arvostamaan meitä.”
Isä Kaarlo Saarento, Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry:n puheenjohtaja

Rohkeasti ortodoksi on Ortodoksisten nuorten liiton 80-vuotisjuhlavuoden pääteema. Teema sopii mainiosti myös siihen, että kirkko juhlii 100 vuotta osana Konstantinopolin patriarkaattia. Lisäksi vuonna 2023 myös uskonnonvapauslaki täyttää 100 vuotta.

ONL:n puheenjohtaja, isä Kaarlo Saarento pohtii teemaa Tuohustuli-verkkolehden artikkelissa:
— Tänä päivänä me ortodoksit elämme Suomessa yhä vähemmistönä enemmistön keskellä. Onneksi enää harva joutuu sen vuoksi kiusatuksi koulussa tai kavereiden kesken. Silti vieläkin monella meistä on kokemusta vaikkapa siitä, miltä tuntuu olla ainoa oppilas omalla uskontotunnilla, arvelee isä Kaarlo.

—  ”Rohkeasti ortodoksi” -teema kannustaa meitä olemaan ylpeitä omasta ortodoksisuudestamme ja pitämään sitä esillä arjessa.
—  Meitä kutsutaan elämään rohkeasti omana itsenämme, kuten kirkkomme lapsia ja nuoria jo vuosikymmenet sitten, Erilainen ei ole vääränlainen, vaan ainutlaatuinen, summaa isä Kaarlo ja jatkaa:
— Kun olemme ainutlaatuisia avoimesti ja peittelemättä, myös muut oppivat arvostamaan meitä sellaisina.

Helmiemilia Malin on nuori aktiiviortodoksi ja hän hahmottaa rohkeasti ortodoksina elämistä näin:
— Voimme tuoda rohkeasti esille katsomustamme esimerkiksi siihen liittyvässä keskustelussa ja kertoa ortodoksisesta elämäntavasta siitä kiinnostuneille ihmisille. — Omassa elämässäni tämä on näkynyt esimerkiksi siten, että olen pitänyt esitelmää lukiossani ortodoksisuudesta ja samalla esitellyt ortodoksisia esineitä, kuten ikoneita. Minulle on myös ollut luonnollista olla avoin juhliin liittyvistä perinteistä, kuten pääsiäisen vietosta.

Helmiemilian Tuohustuli-jutun voit lukea kokonaisuudessaan täältä ja isä Kaarlon lukea täältä.

Pääteeman iloinen ilme
Rohkeasti ortodoksi -teeman logon on suunnitellut Anni Repo, joka aloittaa myös Tuohustuli-liitteen taittajana numerosta 2/2023 alkaen.
Valitsimme ilmeeseen kirkkaita ja iloisia värejä, joilla saa aikaan sekä virallisia että hauskoja yhdistelmiä. Osa sävyistä on tuttuja ONL:n virallisesta logosta ja fonteissa on sukunäköä mm. Ortodoksisto.fi -sivuston logon kanssa.
— Tavoitteena oli värikäs ja mieleen jäävä logo, jossa on elämää ja lapsekastakin ilmettä, kun kyseessä on erityisesti lasten ja nuorten liiton teema, kertoo Anni Repo.

Graafinen ilme on koko kirkon ja kaikkien seurakuntien vapaasti käytettävissä ja siihen voi tutustua täällä.

Voihan perhe! -videosarja
Rohkeasti ortodoksi -teemaan liittyen putkahtaa tänä keväänä ONL:n YouTube -kanavalle Voihan perhe! -videosarja, jossa isä Joonas Ratilainen käsittelee erilaisia asioita ja perhearkea vähemmän tunnetusta näkökulmasta.
—  Minulla on vähän sellainen kokemus, että paastoamisesta ja kilvoittelusta on yksipuolista opetusta tarjolla ja katekumeenejakin asia askarruttaa paljon ja se usein typistyy vain listaksi mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä, avaa isä Joonas videoidensa taustoja.
—  Toimittuani diakoniapappina Joensuussa ja pienperheemme isänä on minullekin tullut pappina vähän erilainen perspektiivi siihen, mitä kaikkea kilvoittelu on.
—  Olen ajatellut käsitellä erilaisia eteeni tulleita kysymyksiä, kuten vaikkapa miten ortodoksikristityn kilvoitus voi onnistua kodissa, jossa sairastumiset, väsymys tai uupumus vaikeuttavat kirkossa käyntiä? Miten paastotaan ekumeenisissa perheissä, sairauden tai vaikkapa syömishäiriön kanssa? Miten kertoa ortodoksisuudesta lapsille ja ylläpitää suhdetta kirkkoon ja jumalanpalveluksiin? Miten toimin, kun kirkossa loukattiin ja peloteltiin lapsia ja nyt he eivät uskalla eivätkä halua lähteä kirkkoon?

Kuusi videota julkaistaan suuren paaston aikana ja ensimmäinen niistä julkaistaan ensimmäisellä paastoviikolla eli viikolla 8.

Nuoria Jyväskylän ortodoksisessa kirkossa Kulmakivi-festareiden aikaan. Kuva: Emilia Ollikainen

Hyvää temppeliintuomisen juhlaa sekä kansainvälistä ortodoksisten nuorten päivää 2.2. kaikille!

#rohkeastiortodoksi #proudlyorthodoxchristian #nousenuoriortodoksi #onlry1943

Teksti: Maria Kauppila, toiminnanjohtaja, ONL ry
Kuva: Emilia Ollikainen
Logo: Anni Repo

Kuulumisia liiton vuodesta 2022

TAKAISIN TAPAHTUMAELÄMÄÄN

Vuosi 2022 oli jo liiton 79. toimintavuosi ja koronahaasteiden jälkeen päästiin taas toteuttamaan monenlaista ohjelmaa, mm. voitiin vihdoin järjestää valtakunnalliset Kulmakivi-nuorisofestarit!

Samassa yhteydessä järjestettiin myös laatuaan tiettävästi ensimmäinen kirkolliskokousedustajien ja nuorten paneelikeskustelu, johon yleisö saattoi osin osallistua kännykkäsovelluksen avulla.

Toimintakalenterissa olivat myös leirinohjaajien peruskurssi, Valamon Kristinoppileiri ja Puroniemen lastenleiri. Muutaman vuoden tauon jälkeen voitiin jatkaa myös nuorisovaihto-ohjelmaa Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin ja Suomen välillä.

Opintokeskus Siviksen kurssitukea saatiin peräti 8 omaan ja 26 yhteisöjäsenten kurssiin tai koulutukseen.

JULKAISUKUVIOITA

Perinteinen lastenlehti, Tuohustuli, kävi taloussyistä läpi muodonmuutosta ja alkoi ilmestyä verkkolehtenä ja pienenä printtiliitteenä Aamun Koiton välissä.

Liiton Youtube-kanavan tarjontaa katsottiin 49.000 kertaa vuonna 2022. Suosituin Facebook-julkaisu oli SPR:n alunperin julkaisema, rasismin vastainen kuva, jonka yhteydessä muistutettiin venäläistaustaisten asiallisesta kohtelemisesta, Ukrainan tilanteen nostamista tunteista huolimatta; julkaisun kattavuus oli 7500 ja reaktioita tuli lähes 600. Instagramissa suosituimpia olivat kristinoppileiriin ja hopeisen ansiomerkin jakamiseen liittyvät julkaisut.

Tavoitteista jäi osin toteutumatta kestävän kehityksen teemojen aktiivinen työstäminen, vaikka teema näkyikin jossain määrin sekä suuren paaston aikana että leiritoiminnassa. Vastaavasti liitto oli aktiivinen kuitenkin Ukrainan konfliktin syttymisen alusta asti ja tuotti jo keväällä ukrainankielisen ”Ortodoksisuuden mitä, miksi, miten” -vihkosen ja muuta materiaalia tueksi ukrainalaisten pakolaisten kohtaamiseen.

RESURSSEJA

Liitto työllisti 2,5 päätoimista työntekijää, lisäksi kertomusvuoden aikana oli lyhyissä työsuhteissa, esim. leiri- ja lehtitöissä 45 henkilöä. Liiton toimintaan osallistui myös nelisenkymmentä talkoolaista.

Liiton talous oli suhteellisen vakaa, vaikka lehtitoiminnan kulut olivat aiempaa suuremmat ja painettujen julkaisujen myyntituotot aiempaa pienemmät. Liiton tilinpäätös vuodelta 2022 oli 1000 € ylijäämäinen.

Liiton toiminnan päärahoittajat olivat Suomen ortodoksinen kirkko ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. Muita tuloja saatiin mm. Opintokeskus Siviksen tuntituesta, tuotemyynnistä ja osallistumismaksuista sekä liiton sijoitusasunnon vuokratuotoista.

SUURET KIITOKSET kaikille toiminnassamme mukana olleille osallistujille, vapaaehtoisille, työntekijöille, kolehtiapua antaneille, lasten ja nuorten ja nuorisotyön puolesta rukoilleille sekä tietysti rahoittajille ja yhteistyökumppaneille!

Oheisista kuvista kiitos kaikille kuvaajille, joista mainittakoon erityisesti Emilia Ollikainen, Apollonia Virtanen ja Markus Hänninen.

#rohkeastiortodoksi #nousenuoriortodoksi #onlry1943

Ortodoksisen nuoren asialla jo vuodesta 1943 – liitto 80 vuotta

Vuosi 2023 on liiton 80. toimintavuosi ja juhlavuonnaan liitto haluaa korostaa ortodoksisen identiteetin tukemisen merkitystä.

80 vuotta sitten asiasta puhuttiin eri termeillä, mutta tuosta identiteettikysymyksestä koko liitto sai alkunsa vuonna 1943, sodan keskellä Sortavalassa. Rohkeasti ortodoksi on juhlavuoden pääteema ja sen tärkeänä tavoitteena on karsia turhia ennakkoluuloja ja harhakäsityksiä, joita ortodoksit usein kohtaavat sekä auttaa uskonnollisessa marginaaliroolissa eläviä ortodoksisia lapsia ja nuoria kokemaan yhteenkuuluvuutta sekä ylpeyttä omasta henkisestä kulttuuriperinnöstään.

Tässä ajassa myös uskonto osana pakolaisten kotoutumisen strategiaa on mahdollisuus, ja liitto haluaa olla osaltaan mukana luomassa erityisesti ukrainalaislähtöisten pakolaisten osallistumismahdollisuuksia, esimerkiksi järjestämällä ukrainankielisen ortodoksisten ohjaajien koulutuksen.

Teema sopii luontevasti jokaiseen liiton itselleen määrittelemään toimintaperiaatteeseen ja arvoon sekä 100 vuotta täyttävän uskonnonvapauslain henkeen.

Liitto juhlii syntymäpäiviään pitkin vuotta, jo heti alkuvuodesta uutuustuotteena on opiskelijoiden toivoma haalarimerkki Liiton viestintäkanavilla nähdään ja kuullaan liiton yhteisöjäsenten nuoria jäseniä. Lisäksi kestävän elämän teemaan liittyen haastetaan seurakuntia mukaan yhdessä toteutettavaan haaste- ja puuhakampanjaan.

Erityinen juhlaviikonloppu on Helsingissä 16.-17.9.2023 eli samassa yhteydessä kuin patriarkka Bartolomeos vierailee Suomessa, juhlistamassa kirkon 100-vuotista taivalta Konstantinopolin patriarkaatin alaisuudessa.

Vapaamuotoiset nuorisovaltuustot ortodoksisiin hiippakuntiin 2023

Aktiivisen osallisuuden edistäminen on yksi kirkon tavoite- ja toimintasuunnitelman keskeisistä osista. Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous 2022 päättikin, että kirkossa järjestetään vuosittain luottamushenkilöiden hiippakuntakokoukset, joille sovitaan yhteinen valtakunnallinen teema. Lisäksi joka hiippakuntaan perustetaan vapaamuotoinen nuorisovaltuusto, johon piispa kutsuu edustajat seurakuntien ehdotusten perusteella.

Seurakuntalaisten aktiivisuuden edistäminen huomioidaan myös seurakuntien ja kirkon viestinnässä sekä ortodoksisto.fi- tietosivuston kehittämisessä.

Aika on nyt kypsä vapaamuotoisille nuorisovaltuustoille

Ortodoksisen kirkon nuorisotyötä tekevät iloitsevat erityisesti siitä, että 2018 alkunsa saanut kirkolliskokouksen nuorten stuerttien perinne on jatkunut ja tänä vuonna stuertit ajoivat erityisen pontevasti nuorisolähtöisen toimintamallin luomista. Kirkolliskokouksella, erityisesti sivistysvaliokunnalla, oli myös selkeä tahtotila asian eteenpäinviemiseen ja vuonna 2023 luodaankin ensimmäisen kerran vapaamuotoiset ortodoksiset nuorisovaltuustot.

—Käsitykseni mukaan ensin on järjestäytymiskokous, jota varten piispat kutsuvat kutakin seurakuntaa valitsemaan kaksi 16-24 -vuotiasta nuorta edustajaa, hahmottelee kirkolliskokousedustaja ja Ortodoksisten nuorten liiton johtokunnan jäsen, Anna Kasdaglis.

— Tämä asia oli esillä jo nuorisotyöpäivillä 2018 ja silloin asiaa työsti kirkkomme nuorisotyötä tekevien kanssa evankelis-luterilaisen kirkon Lasten ja nuorten keskuksesta hiljan edesmennyt vaikuttamisasiantuntija, pastori Tarja Liljendahl. Mukana oli myös silloinen Suomen Nuorisovaltuustojen liiton aluekoordinaattori ja nuori vaikuttaja Anette Pottonen, muistelee ONL ry:n toiminnanjohtaja Maria Kauppila. — Tuolloin edettiin nuorten stuerttien pilottihakuun mutta tämä nuorisovaltuustoasia jäi vielä haaveeksi.
— Tämän syksyn nuoret stuertit olivat todella aktiivisia ja toivat rohkeasti esiin kehittämiskohteita ja ottivat kantaa ja esittivät toivomuksia, kiittelevät Anna ja Maria.

Nuorina stuertteina toimivat vuoden 2022 kirkolliskokouksessa Ilmari Häyrynen, Lenni Sigfridsson, Antti Salpakari, Siiri Klubb, Antti Juka ja Tiiu Mutanen. Vanhin stuerteista oli 22-vuotias ja nuorin 15.

— Ainakin Kuopion ja Karjalan hiippakunnassa tuli jo piispalta kutsu seurakunnille nimetä kaksi nuorta edustajaa ja näin teemme, vaikka kauden pituus ja tehtävänkuvaus ovatkin vielä kai tarkemmin määrittelemättä, toteaa ONL ry:n puheenjohtaja ja Jyväskylän kirkkoherra, pastori Kaarlo Saarento.

— Tästä se lähtee, osa kokoontumisista voidaan pitää videoyhteyttä hyödyntäen ja kerran vuodessa nähdään livenä, toteaa Anna. — Nuoret voivat nostaa esille itselleen tärkeitä teemoja, joita työstetään mm. piispojen tuella eteenpäin ja tuodaan toivottavasti myös tavalliseen seurakuntatoimintaan.

— Nuorisovaltuustoasian lisäksi toivomme esimerkiksi Ortodoksisten nuorten liitolta enemmän nuoria aikuisiakin yhteenkokoavaa toimintaa, totesivat Ilmari Häyrynen ja muut kirkolliskokousstuertit. — Myös lastenlehden tarjontaa voisi uusia rohkeasti, ja etenkin nuoria pitää tavoitella sellaisilla kanavilla, joita nuoret itse käyttävät, evästivät nuoret stuertit kirkon työtä tekeviä.

Kuvassa vuoden 2022 nuoret kirkolliskokousstuertit sekä
ONL ry:n toiminnanjohtaja.

Yksi kaikille nuorille aikuisille avoin viikonloppu ollaan järjestämässä ainakin 29.9.-1.10.2023 Keski-Suomessa, Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan ja ONL ry:n yhteisvoimin.

Kirkon seksuaalikasvatukseen liittyvässä tutkimuksessa kaivataan nuorten apua


Ortodoksisen teologian opiskelija Heini Lahtinen pyytää vastauksia Itä-Suomen yliopistoon tehtävän pro gradu -tutkielmaansa liittyen. Kyselyllä kartoitetaan mahdollisimman monta ortodoksista nuorta, etenkin sellaisia, jotka ovat käyneet kristinoppikoulun kahden (2) vuoden sisällä. Tarkoituksena on selvittää nuorten ajatuksia seksuaalikasvatuksesta Suomen ortodoksisessa kirkossa; sekä sitä, millä tasolla seksuaalikasvatus nyt on ja miten sitä voisi nuorten mielestä kehittää.

Linkki kyselyyn
Kyselyn linkki on auki ainakin tammikuun 2023 loppuun.

Nuorisotyön palkitsemisia Kulmakivi-festareilla


Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry palkitsee vuosittain nuorisotyön parissa ansioituneita. Vuoden ohjaaja-tittelin sai tänä vuonna kaksikko Tampereen ortodoksisesta seurakunnasta, vuoden kerho löytyy Jyväskylän seurakunnasta, hopeinen ansiomerkki myönnettiin kahdelle.

Vuoden 2022 ohjaajat ovat Eino Piiroinen ja Tesfaw Lappalainen. Taka-alalla ONL:n toiminnanjohtaja Maria Kauppila, metropoliitta Arseni sekä Jyväkylän kirkkoherra ja liiton puheenjohtaja, isä Kaarlo Saarento.
Kuvassa oikealta Vuoden kerhosta eli Jyväskylän perhekerhosta vastaava Valeria Ratilainen, perhekerholaisia, hopeisen ansiomerkin saajat Vera Nazimova ja Anastasia Torhamo sekä vuoden ohjaajat Tesfaw Lappalainen ja Eino Piiroinen.

Vuoden ohjaaja -kaksikko

Vuoden ohjaaja -palkitseminen menee aina nuorelle, lupaavalle ja kunnostautuneelle ohjaajalle ja tänä vuonna, vuosilukuun sopivasti, liiton johtokunta päätti myöntää tittelin poikkeuksellisesti kahdelle henkilölle.

He ovat Eino Piiroinen ja Tesfaw Lappalainen Tampereen ortodoksisesta seurakunnasta.

– Molemmilla on kokemusta niin leirityöstä kuin nuorten iltojen aktiiveina ja he ovat innostaneet mukaan toimintaan muitakin nuoria, kertoo Tampereen ortodoksisen seurakunnan kasvatustyöntekijä, Lidija Cederström-Hänninen.

– Nuorisotyössä minua inspiroi nuorten hymyt ja nauru ja se yhteisöllisyyden tunne! Parasta on viettää ihmisten kanssa aikaa ja saada uusia ystävyyksiä, kuvailee 18-vuotias Eino Piiroinen ja jatkaa:
– Nuorisotoimintaa voisi aktiivisesti mainostaa nuorille, koska minusta tuntuu, että varmasti moni olisi innokas tapaamisiin ja muuhun toimintaan, mutta ei tiedä niistä!
– Minä ehdotan, että kripa laitetaan kesän alkuuun ja jatkis on heti saman kesän lopussa, miettii Tesfaw Lappalainen.

– Ortodoksisessa kirkossa on parasta se tunne, että kuuluu joukkoon, hehkuttaa Eino. – Ei ole väliä tunnetaanko vai ei, mutta tulee se kotoisa olo. Ja kaikki meidän tavat: laulaminen, resitointi, tuohuksen tuoksu, puhttelevat minua.
– Olen samaa mieltä, perinteet ja ihmiset ovat parasta, toteaa myös Tesfaw.

Vuoden kerho

Vuoden 2022 kerhoksi johtokunta nimesi Jyväskylän seurakunnan Perhekerhon. Kerho on palvellut seurakunnan lapsiperheitä jo vuosia, myös korona-aikoina etäkokoontuen. Vaikka kerhon ohjelma on varsin joustavaa, niin monille tutuksi ja odotetuksi asiaksi on muodostunut ”elva-kaffe” eli papin kanssa rukoillen pyhitetty runsas välipalahetki.

Hopeisia ansiomerkkejä kahdelle kokeneelle nuorisotyöaktiiville

Hopeisen ansiomerkin voi saada useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä kestäneestä ja sitoutuneesta ortodoksisesta nuorisotyöpanoksesta ja liiton johtokunta myönsi tänä vuonna tämän kunnianosoituksen kahdelle henkilölle. Merkin saavat Vera Nazimova ja Anastasia Torhamo, molemmat Turun ortodoksisesta seurakunnasta.

Vera Nazimova on monipuolinen ohjaaja, jolla on usean vuoden kokemus leirityöstä ja nuortenilloista. Hän on Turun nuorten ortodoksien aktiiveja ja ehtii sen lisäksi myös laulaa ortodoksisessa kirkkokuorossa. Vera on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa myös Kulmakivi-toimintaa sekä koonnut oman seurakuntansa nuoria mukaan festareille. Vera toimi myös vuonna 2021 kirkolliskokousstuerttina.

Anastasia Torhamo on poikkeuksellisen lahjakas kuvittaja, jonka kätten jälkeä voi ihailla mm. Tuohustulen puuhatehtävissa. Anastasia on vuosien ajan toiminut leirinohjaajana niin kotiseurakuntansa kuin ONL ry:n leireillä. Anastasia on seurakuntansa nuorisotyöaktiivina mukana organisoimassa myös Turun nuorten ortodoksien toimintaa. Myös Anastasia on ollut mukana Kulmakivi-festareiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Toivotamme monia vuosia nyt palkituille ja kaikille nuorisotyön parissa ahkeroiville!

Jumalansynnyttäjän juhlat -video

Liiton julkaisemalla uudella videolla kerrotaan Jumalansynnyttäjän juhlista ja niiden viettämisestä.

Jumalansynnyttäjästä käytettyjen nimitysten moninaisuus ilmentää hänen merkitystään ortodoksisessa perinteessä, samoin kuin se, miten paljon kirkkovuodessa on hänelle pyhitettyjä juhlapäiviä.

Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen ikoni.
(Kuva: Wikimedia Commons/Goluboe uspenie)

Liiton Tuohutube-soittolistalta löytyy muitakin Mauran, Arin, Juliaanan, Anastasian, Katariinan ja Laku-koiran tekemiä, kirkkovuotta valottavia videoita. Yleistietoa ortodoksisuudesta tarjoaa liiton Youtube-kanavalla myös Ortodoksisuuden mitä, miksi, miten -soittolista.

Uspenie eli Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen juhla on viimeinen kirkkovuoden suurista juhlista ja sitä vietetään 15.8.

Kirkkovuoden ensimmäinen juhla, Neitsyt Marian syntymä, muistuttaa pelastuksen alusta ja viimeinen juhla, Neitsyt Marian kuolonuneen nukkuminen, puolestaan siitä, että pelastustyö on saatettu loppuun ja tullut kaikkien osaksi.

Hyvää juhlaa kaikille!

Nuorisotyön muistamisia haettavana

ONL ry pyytää esityksiä vuoden 2022 kerhoksi ja ohjaajaksi, sekä hakemuksia hopeisen ansiomerkin saajiksi joko postitse tai sähköpostilla. Lisäksi otetaan esityksiä palkittavista kategoriassa Digitaalisen lapsi- ja nuorisotyön kehittäjät. Esityksiä voi tehdä 20.09.2022 saakka.

Johtokunta tekee päätökset kokouksessaan mahdollisimman pian esitysajan päätyttyä ja muistamiset voidaan jakaa esimerkiksi Kulmakivi-festareilla lokakuun alussa.

Vuoden ohjaajaksi voi esittää sellaista ohjaajaa, joka on kuluneena vuonna tai lähiaikoina osoittanut selkeää innostusta ja onnistumista ortodoksisen lapsi- ja nuorisotoiminnan toteuttamisessa. Vuoden ohjaaja voi olla myös suhteellisen kokematon, tärkeintä on mainio asenne, innostaminen, ahkeruus ja tunnollisuus. Vuoden ohjaaja -maininnasta henkilö saa kunniakirjan ja pienen rahallisen stipendin.

Vuoden kerhoksi voi olla ehdolla säännöllisesti kokoontuva ja toimiva, ortodoksiseen lapsi- ja nuorisotyöhön liittyvä kerho. Vuoden kerho -maininnasta kerho saa kunniakirjan ja pienen rahallisen stipendin.

Hopeista ansiomerkkiä voi anoa henkilölle, joka on tehnyt useita vuosia innokasta työtä ortodoksisten lasten ja nuorten parissa ja hyväksi.
Liiton johtokunta on kokouksessaan 4/2019 määritellyt hopeisen ansiomerkin saajien kriteerit seuraavasti:
“Hakemuksien perusteella liiton johtokunta valitsee ansioituneimmat henkilöt ansiomerkin saajiksi. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää vähintään 5 vuotta jatkuneesta ansiokkaasta toiminnasta kirkon nuorisotyön parissa. Erityisiksi ansioiksi hopeisen ansiomerkin hakemisessa voidaan nähdä lisäksi omaa kotiseurakuntaa laajempi vaikuttamisalue tai laaja nuorisotyön kentän toimijuus.”
Hopeisen ansiomerkin saaja saa kunniakirjan, hopeisen merkin ja pienen muistamisen, esim. kukkia.

Lisäksi palkitsemisia voi ehdottaa kategoriassa Digitaalisen lapsi- ja nuorisotyön kehittäjät. Kategorian esitykset tehdään vapaamuotoisella hakemuksella. Sarjan parhaimmat palkitaan kunniakirjalla ja kannustusrahalla.