Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry julistaa haettavaksi stipendejä peruskoulun 6. ja 9. luokalla ja sekä lukiossa viimeistä (3. tai 4.) vuotta opiskeleville ortodoksisen uskonnon oppilaille.
Jaossa on 20-25 kpl rahastipendejä, perusopetuksen stipendisummat ovat 20€ ja lukiolaisille 50€. Lisäksi voidaan jakaa harkinnanvaraisesti tuotestipendejä. Opettajat voivat lähettää Ortodoksisten nuorten liitolle vapaamuotoisia hakemuksia stipendien saajista.
Stipendit myönnetään innostuneisuudesta, kiinnostuneisuudesta tai kunnostautumisesta opiskelussa, erityisesti ortodoksisen uskonnon opiskelussa. Opettajaa pyydetäänkin kuvailemaan lyhyesti, millainen oppilas on henkilö, jolle hän stipendiä hakee.
Stipendien myöntämisessä pyritään siihen, että stipendien saajat ovat jakautuneet iältään sekä maantieteellisesti mahdollisimman laajasti. Yksi opettaja voi ehdottaa yhtä tai useampaa stipendikandidaattia, kuitenkin valikoiden oppilaistaan vain soveltuvimmat ehdokkaiksi (esim. yksi/ ryhmä tai koulu).
Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa ONL:n toimistolle viimeistään ke 23.4.2025 sähköpostilla: onl (at) ort.fi
Hakemuksesta tulee käydä ilmi:
Perustelut stipendin saamisesta
Stipendin saajan nimi, luokka-aste ja koulu
Stipendin esittäjäopettajan nimi ja yhteystiedot sekä lyhyesti koulutus ja työnkuva
Sen koulun kanslian osoite, jonne mahdollinen stipendi toimitetaan
Vuonna 2025 pyritään hoitamaan myönnettäviä stipendirahoja suorina tilisiirtoina saajien koulujen tileille, mikäli suinkin mahdollista. Tästä ollaan yhteydessä vielä raadin päätösten jälkeen kunkin stipendioppilaan uskonnonopettajaan, mutta hakija voi halutessaan laittaa jo valmiiksi hakemukseenkin tiedon pankkiyhteysasiasta.
Hakemukset käsittelee kolmihenkinen toimikunta, johon kuuluvat ONL ry:n toiminnanjohtaja, opettaja Maria Kauppila, yksi liiton johtokunnan jäsenistä sekä SOOLi ry:n puheenjohtaja Petra Pipinen.
Stipendit jaetaan oppilaille koulujen kanslioiden kautta, ja mieluusti koulujen kevätjuhlissa.
ONL ry hakee osa-aikaista viestintä, tiedotus- ja julkaisutoimintaa tekevää JÄRJESTÖSIHTEERIÄ ajalle 1.5.2025 – 31.12.2025
Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry hakee osa-aikaista (30 % työaika) järjestösihteeriä ajalle 1.5.2025 – 31.12.2025. Tehtävä on osa- ja määräaikainen, perusteena liiton vuosittaiset rahoituskaudet. Tehtävä täytetään esimerkiksi 1.5. alkaen tai sopimuksen mukaan ja siihen liittyvä määräaikainen työsopimus on irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.
TYÖNKUVA Tämän tehtävän keskeisimpiä osa-alueita ovat
Sosiaalisen median sisällön tuottaminen ja julkaiseminen liiton kanavilla
Tuohustuli-verkkolehden toimittaminen sekä Tuohustuli-sivujen sisällön kokoaminen Aamun Koitto -printtilehteen, pitäen kiinni annetuista aikatauluista ja tehden yhteistyötä taittajan kanssa.
Muun viestintä- ja julkaisutoiminnan edistäminen, esimerkiksi painotuotteiden tilaamiseen ja podcast- ja videotuotantoon liittyvät koordinointitehtävät
Lisäksi työnkuvaan voi kuulua ajoittain muita työnantajan osoittamia tehtäviä, esimerkiksi nuorisotyön tekemistä tapahtumissa.
TYYPPI, JOTA ETSIMME Edellytyksenä tehtävän menestykselliselle hoitamiselle on nuoruuden ilmiöiden ja nuorten käyttämän some-maailman tuntemus ja osaaminen. Tehtävään valittavalla tulee myös olla osaamista tai ainakin kiinnostuneisuutta verkkoviestintään ja -sisältöjen kehittämiseen. Viestintäkoulutus tai viestintäosaaminen ja -kokemus katsotaan eduksi. Tehtävä voi sopia hyvin myös esimerkiksi nuorisoalan tai markkinoinnin osaajalle.
Koska tehtävä on osin ortodoksisen kirkon kasvatustehtävä, on ortodoksisen kirkon jäsenyys tai muu ortodoksisuuden aito tuntemus tärkeää. Valittavan tulee osata sosiaalisen median ajankohtaisten alustojen käytön lisäksi ilmaista asioita sujuvasti kirjoittamalla. Tehtävän hoitamisessa tarvitaan myös järjestelmällisyyttä, kykyä itsenäiseen työskentelyyn, halua oppia ja kehittää uutta sekä valmiutta ottaa rohkeasti yhteyttä erilaisiin ihmisiin.
Liitossa arvostetaan hyvää yhteishenkeä sekä toista arvostavaa keskinäisen kunnioituksen ilmapiiriä henkilöstön, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoistyötä tekevien välillä ja erilaisia kohderyhmiä kohtaan.
TYÖEHDOT Tehtävässä noudatetaan ortodoksisen kirkon työehtosopimusta ja palkka määräytyy vaativuusryhmän 3 mukaisesti. Työaika on keskimäärin noin 45 h/ kk, ja sitä voi jakaa ja jaksottaa jossain määrin joustavasti. Valittavalle järjestetään toukokuussa 2-4 päivän perehdytysjakso Joensuussa. Jos tehtävään valittava asuu esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueella, on hänellä halutessaan käytössään työtila liiton toimistolla, mutta tehtävää voi pääosin hoitaa myös etänä. Tehtävässä on kolmen (3) kuukauden koeaika. Ennen työn vastaanottamista valitun on esitettävä rikosrekisterilain 6 § 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote.
Vapaamuotoiset sähköiset hakemukset, joihin tulee liittää cv tai ansioluettelo, osoitetaan ONL ry:n johtokunnalle ja lähetetään viimeistään 14.4.2025 liiton toiminnanjohtaja Maria Kauppilalle.
Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Maria Kauppila, maria.kauppila (at) ort.fi ja p: 050 4658172 Järjestösihteeri Annakaisa Onatsu, annakaisa.onatsu (at) ort.fi
— Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry on valtakunnallinen, kirkollista nuorisotyötä tekevä keskusjärjestö. Toiminnan pääalueina ovat Koulutustoiminta, leirit, tapahtumat ja kansainvälinen toiminta; Tiedotustoiminta, viestintä ja julkaisutoiminta; Nuorten osallisuus; sekä Seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön tukeminen. Liiton toiminnan päärahoittajat ovat Suomen ortodoksinen kirkko sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kultakin leiripäivältä leirinohjaajat saavat palkkaa kokemuksen ja tehtävien mukaan, sekä ilmaisen majoituksen ja ruokailut. Vuoden 2025 leirinohjaajien palkat löydät täältä.
Matkakulut asuinpaikan ja leiripaikan välillä korvataan edullisimman mahdollisen kulkuneuvon mukaan. Valinnassa on eduksi, jos on suorittanut leirinohjaajien peruskurssin aiemmin tai kuluvana keväänä. Työ on kirkon kasvatustyötä, joten valittavien tulee olla ortodoksisen kirkon jäseniä.
Molemmille leireille tarvitaan monen ikäisiä ohjaajia erilaisiin tehtäviin, mm. ryhmänohjaajia, eri aiheiden asiaohjaajia, yleisohjaajia, varajohtajia, sekä Valamon kriparille kanttori ja leiriteologi.
Kaikkien ohjaajiksi valittavien tulee osallistua leirin ennakkosuunnitteluun erikseen sovittavalla tavalla (esim. Google Drivessa, sähköpostitse, Teamsin välityksellä). Käytännön työskentely alkaa jo leiriä edeltävänä päivänä, lasten ja varhaisnuorten leirin palkallinen suunnittelupäivä on 2.6. ja Valamon kristinoppileirin 7.6.
Kirjalliset hakemukset on lähetettävä ONL:n toimistolle viimeistään 17.3.2025. Kanttori ja leiriteologi voidaan kuitenkin valita heti sopivan henkilön löydyttyä.
Hakemukset lähetetään osoitteella: ONL ry, Kirkkokatu 18, 80100 Joensuu tai sähköpostitse liitetiedostona osoitteella onl (a) ort.fi.
Valinnoista ilmoitetaan kaikille hakeneille mahdollisimman pian hakuajan päätyttyä sähköpostitse. Muista siis lukea säännöllisesti ilmoittamaasi sähköpostia!
Kerro kirjallisessa hakemuksessasi ainakin seuraavat asiat:
Nimesi ja syntymäaikasi
Yhteystietosi (postiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite)
Miksi leirinohjaustyö kiinnostaa, miksi olisit hyvä leirinohjaaja?
Aiempi työ- ja leirikokemuksesi, harrastuksesi, mahdollinen kielitaito
Minkä ajan kesästä olet käytettävissä?
Mille leirille erityisesti haluaisit ohjaajaksi?
Ilmoittaudutko samalla ns. ohjaajapankkiin?
Ohjaajapankki
ONL ei palkkaa ohjaajia muiden järjestämille leireille, mutta voit ilmoittautua ”ohjaajapankkiin”, josta välitämme tarpeen mukaan seurakunnille ja Puroniemen Ystävät ry:lle sopivien ohjaajien yhteystietoja. Ohjaajapankkiin voit ilmoittautua vaikka et hakisi ONL:n leireille töihin.
Lastenleirin keittiöapulainen
Haussa lastenleirin keittiöapulainen 3.-6.6.2025, kerro miksi juuri sinä olisit hyvä apulainen leirimuonituksen pääemännälle. Onko sinulla bonuksena muonituskokemusta tai -koulutusta? Myös esim. hygieniapassi ja ortodoksisuus katsotaan eduksi. Vapaamuotoiset hakemukset viimeistään 17.3. onl (at) ort.fi
Lisätietoja: onl (a) ort.fi tai 050 4658172 (Maria Kauppila)
Seurakuntien ohjaajahaut
Myös seurakunnat hakevat ohjaajia leireilleen, hakuilmoituksia on listattu erilliseen artikkeliin.
Seurakuntiemme jäsenistä 0-29-vuotiaita, eli lapsia ja nuoria oli vuodenvaihteessa 30,5%.
Lukumääränä se tarkoittaa 16922 lasta ja nuorta, eli aika suuri joukko! Vuoden aikana nuorten absoluuttinen määrä on hiukan pienentynyt, kuten koko kirkon jäsenmääräkin. Nuorten osuus seurakuntiemme koko jäsenistöstä on pysynyt suurin piirtein ennallaan (vuotta aiemmin osuus oli 30,6%).
Positiivisia lukemia
Sekä nuorten lukumäärä että prosenttiosuus on kasvanut vuoden aikana kahdessa seurakunnassa, Tampereella ja Turussa. Tampereen seurakunnan jäsenistöstä 0-29-vuotiaita on n. 38,1%, joka on kirkkaasti suurin prosenttiosuus koko kirkossamme. Turussakin nuorten osuus on selvästi yli koko kirkon keskiarvon, n. 35%. Näiden kahden lisäksi ainoastaan Helsingin seurakunta yltää yli koko kirkon keskiarvon, siellä nuorten osuus on n. 31,9%.
Suhteellisesti vähiten nuoria on Saimaan seurakunnassa, 21,7%. Saimaan seurakunnassa nuorten absoluuttinen lukumäärä on kuitenkin pysynyt edellisvuoteen verrattuna samana, eikä ole pienentynyt, toisin kuin kaikissa muissa seurakunnissa Tamperetta ja Turkua lukuun ottamatta.
Hiippakuntien erot ennallaan
Hiippakunnittain tarkasteltuna Kuopion ja Karjalan hiippakunnassa nuorten osuus on pienin, n. 26,9% ja osuus on myös hitusen pienentynyt edellisestä vuodesta (n. 27%). Ainoastaan Jyväskylän seurakunnassa nuorten osuus yltää juuri ja juuri yli 30%, ollen n. 30,2%. Valonpilkahdus voidaan nähdä myös Kuopiossa, jossa nuorten osuus on n. 27,1%, eli aavistuksen suurempi kuin vuotta aiemmin (26,9%).
Helsingin hiippakunnassa nuorten osuus on n. 32% ja se on myös hiukan pienentynyt vuoden takaisesta (32,2%). Yli koko kirkon keskiarvon yltävien Turun ja Helsingin lisäksi Kaakkois-Suomen seurakunta yltää n. 30,1% nuorten osuudellaan juuri ja juuri yli 30%.
Oulun hiippakunnassa nuorten osuus on n. 33% ja se on kasvanut hieman edellisestä vuodesta (32,7%). Pohjois-Suomen seurakunnassa nuorten osuus on n. 27,7% ja se on laskenut hiukan vuoden takaisesta (n. 28%).
0-29-vuotiaat
Jäsenmäärä
Lasten ja nuorten osuus
Lasten ja nuorten osuus 31.12.2023
Helsinki
6951
21774
31,9%
32,1%
Kaakkois-Suomi
1141
3791
30,1%
30,5%
Turku
1159
3313
35%
34,6%
Helsingin hiippakunta
9251
28878
32%
32,2%
Joensuu
1766
6228
28,4%
28,6%
Jyväskylä
626
2074
30,2%
30,8%
Kuopio
1453
5362
27,1%
26,9%
Saimaa
385
1774
21,7%
21,9%
Taipale
525
2231
23,5%
23,7%
Kuopion ja Karjalan hiippakunta
4755
17669
26,9%
27%
Pohjois-Suomi
1203
4349
27,7%
28%
Tampere
1713
4500
38,1%
37,5%
Oulun hiippakunta
2916
8849
33%
32,7%
Kaikki seurakunnat
16922
55396
30,5%
30,6%
Lasten ja nuorten osuus seurakuntien jäsenistä
Koko maan väestötilastot valmistuvat vasta myöhemmin keväällä. Voimme nyt verrata 31.12.2023 tilannetta kirkossamme koko väestöön. Kirkossamme oli 0-29-vuotiaita tuolloin n. 30,6% ja koko väestössä tuon ikäluokan osuus oli 32,1%. Kirkkomme jäsenistössä on siis suhteellisesti hiukan vähemmän lapsia ja nuoria koko väestöön verrattuna.
Jokaisen tulee voida tuntea olonsa turvalliseksi kirkossa, mutta miten tämä toteutuu? Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry teetti viime syksynä nuorisokyselyn, jonka tuloksista selviää, että 13-29-vuotiaista vastaajista pieni, mutta merkittävä osa (noin 10%) oli itse kokenut tai huomannut syrjintää tai ennakkoluuloja ortodoksisessa toiminnassa. Tämän huolestuttavan tuloksen seurauksena on yhteisvoimin laadittu ortodoksisen lapsi- ja nuorisotyön turvallisemman tilan periaatteet, jotka sopivat laajemminkin ortodoksisen kirkon toimintaan.
Ensimmäistä kertaa ortodoksiseen toimintaan räätälöidyt periaatteet – nuoria mukana myös laatimisessa
Turvallisemman tilan periaatteet -juliste on hyvä muistutus toisten huomioonottamisesta.
Turvallisemman tilan ohjeistuksia on monenlaisia ja kansainväliseen ortodoksisten nuorten päivään 2.2. sekä temppeliintuomisen juhlan teemaan sopivasti Ortodoksisten nuorten liitto julkaisee erityisesti ortodoksiseen lapsi- ja nuorisotyöhön laaditut turvalllisemman tilan periaatteet.
Periaatteiden tarkoituksena on tehdä toimintaan osallistumisesta mahdollisimman turvallista kaikille, sekä edistää sitä, että jokainen voisi olla oma itsensä pelkäämättä arvostelua. Toimintaan lähtemistä empivien on toivottavasti helpompi rohkaistua mukaan, kun periaatteet on sanoitettu näkyvästi.
Kirkko on julkisyhteisö, joten sen toimintaa koskee muun muassa yhdenvertaisuuslaki, jossa toimija velvoitetaan arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhtymään myös tehokkaisiin toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi. Muutoinkin syrjiminen on jo lainkin mukaan kielletty lukuisien henkilöön liittyvän syyn vuoksi (esim. ikä, kieli, mielipide, uskonnollinen vakaumus, vammaisuus ja moni muu). Myös kristillinen ihmiskuva, jossa jokainen ihminen tulee kohdata paitsi lähimmäisenä, myös ainutkertaisena Jumalan kuvana, tukee tätä velvoitetta.
— Kyseessä ei ole mikään uusi ja outo juttu, vaan periaatteet sekä huomioivat maallista lainsäädäntöä että ovat kristillisiä ja hyvien tapojen mukaisia ja sopivat mielestäni yleisohjeiksi kaikkiin kirkollisiin tapahtumiin, toteaa ONL:n toiminnajohtaja Maria Kauppila. — Uutta on lähinnä se, että niitä laadittaessa on pohdittu nimeomaan ortodoksista toimintaa ja tapahtumia ja erityisesti se, että niitä on muovattu yhteisvoimin.
Periaatteiden runko luotiin ortodoksisilla nuorisotyöpäivillä viime syksynä ja mukana oli joukko kirkkomme kasvatustyötä tekeviä, osa heistä itsekin nuoria. Sen jälkeen periaateluonnos kävi kommenttikierroksella muutamilla opettajilla perusopetuksen puolelta, yliopistolla sekä palvelukeskuksen asiantuntijoilla. Periaatteet lähetettiin lausuntokierrokselle myös hiippakunnallisille nuorisovaltuustoille.
— On erittäin hienoa, että ortodoksiselle nuorisotyölle saadaan turvallisemman tilan periaatteet yhteiseksi käytännöksi. On myös kunnioitettavaa, että prosessissa on haluttu kuulla monipuolista joukkoa asiantuntijoita ja viiteryhmiä ja kiitämme, että myös nuorisovaltuustoilla oli mahdollisuus kommentoida, iloitsee Helsingin hiippakunnan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Antti Salpakari. — Meidän nuorisovaltuusto olisi tiivistänyt periaatteet ehkä yhden kohdan lyhyemmiksi, mutta siitä pidämme, että mukana on myös selkeästi kirkkomme teologiaan ja teeseihin sidottuja kohtia. Tätä olisi voinut olla myös lisää, sanoo Antti.
Yhteinen sitoutuminen on tärkeää
Täysin turvallisen tilan luominen on hankalaa, jopa mahdotonta, sillä ihmisten kesken voi aina sattua ajattelemattomuutta, erehdyksia tai ilmetä ihan tahallistakin häirintää. Siksi käytetään tarkoituksella sanamuotoa ”turvallisempi tila” ja viitataan nimenomaan turvallisuuden sosiaaliseen ulottuvuuteen eli ihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Täysin turvallisen tilan luominen on hankalaa, jopa mahdotonta, ja siksi käytetään termiä “turvallisempi tila”.
Parhaatkin turvallisemman tilan periaatteet ovat turhia, mikäli niitä ei voida noudattaa tai valvoa. Kirkon työntekijöillä on tietysti lakisääteinen velvollisuus puuttua ja ilmoittaa häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä eteenpäin, mutta tuon lisäksi on toivottavaa, että turvallisemman tilan periaatteisiin tutustuu ja sitoutuu mahdollisimman moni ortodoksi. Myös esimerkiksi leirinjohtajan ja muiden toimintaa ohjaavien on tärkeää käydä periaatteet läpi ennakkoon sekä miettiä, miten niistä jutellaan osallistujien kanssa ja miten niiden toteutumista seurataan, tai kenen puoleen osallistuja voi kääntyä, jos huomaa tai kokee jotain epäasiallista.
Oheismateriaali on hyvä pohja keskustelulle
Periaatteita avataan kuvien ja tarkennustekstien avulla ja niistä on laadittu A3- ja A4-kokoiset julisteet, joita voi tulostaa seurakuntien toimitilojen seinille sekä jakaa ennakkoon esimerkiksi leirikirjeen mukana. Suositeltavaa on käydä periaatteet läpi myös puhuen, sillä puheen avulla luodaan sosiaalista tilaa ja yhteistä ymmärrystä. Ohjaajille ja vastuuhenkilöille on laadittu erillinen lisäohjeistus, rohkaisemaan ja tukemaan periaatteiden läpikäymistä.
— Nämähän eivät ole mitään lakeja vaan hyviä periaatteita ja varmasti osa näistä voidaan sanoittaa paremmin tai toisin. Ja me jokainen ymmärrämme käsitteitä hieman eri lähtökohdista, siksi on tarpeen käydä näistä myös keskustelua, sanoo Maria Kauppila. — Esimerkiksi periaatteiden kohtaa kuusi ”pyhän kokemisen rauha” eräs amerikkalaistaustainen ortodoksinen opettaja mietiskeli jopa yllättävän moderniksi, naurahtaa Maria. — Ymmärrän tuonkin näkökulman, vaikka meillä laatijoilla oli mielessä hieman erilainen ajatus. Me mietimme, että usko ei usein näy päällepäin ja on hyvä pysähtyä rauhassa ensin itsensä äärelle, jos tekee mieli puuttua toisen uskonnonharjoittamiseen. Ja kyllä myös niinkin, että tässä maallistuneessa maailmassa lapsilla ja nuorilla on tärkeää olla paikkoja, jossa otetaan todesta heidän kaipuunsa kohti Jumalaa.
Ortodoksisen lapsi- ja nuorisotyön turvallisemman tilan aineistot on koottu yhteen, saman linkin taakse. Periaatteet ovat saatavilla suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja ukrainaksi, myös kolttasaame on tulossa.
Liitto kiittää kaikkia näitä periaatteita valmistelleita henkilöitä; erityiskiitokset hiippakunnallisille nuorisovaltuustoille!
Ortodoksisen kirkon lapsi- ja nuorisotyön TURVALLISEMMAN TILAN PERIAATTEET – Ortodokseille on tärkeää jokaisen ihmisen hyväksyminen
1. KUNNIOITA MUITA – JOKAINEN ON JUMALAN KUVA. Annan jokaisen olla oma itsensä ja hyväksyn erilaiset ihmiset.
2. KUUNTELE JA KOHTAA – OLE LÄHIMMÄINEN En arvostele etukäteen, vaan olen kiinnostunut avoimesti ja kysyn tarvittaessa lisää.
3. OTA VASTUUTA Otan vastuuta sanoistani, teoistani, eleistäni, ilmeistäni ja asenteestani. Ymmärrän, että ne saattavat tarkoittaa toisille jotain muuta kuin mitä tarkoitan. Mietin, mitä sanon, kenelle sanon ja miten sanon. Pyydän tarvittaessa anteeksi.
4. FYYSINEN JA HENKINEN TURVALLISUUS En koske toiseen ihmiseen tai toisen tavaroihin ilman lupaa. En kiusaa tai syrji ketään. Jos koen tai huomaan häirintää, ilmoitan siitä ohjaajalle, muulle työntekijälle tai aikuiselle.
5. SAA NAUTTIA JA ILOITA Osallistun toimintaan rennosti ja muistan, että virheitä sattuu kaikille. Ilo ylösnousemuksesta ja toisista ihmisistä on ortodoksisuuden ydintä.
6. PYHÄN KOKEMISEN RAUHA Kunnioitan toisten kokemuksia ja tapaa kokea pyhä. Jokaisen kokemus on arvokas, eikä sitä saa vähätellä.
Seurakunnat ovat avanneet leirinohjaajahakuja ja monet myös muita kesätyöpaikkoja. Tähän on koottu tiedot hauista, tarkista kuitenkin tiedot aina kunkin seurakunnan omista kanavista. Tietoja lisätään sitä mukaa kun niitä julkaistaan.
Liitto saa alkuvuoden 2025 aikana uudet verkkosivut. Samalla siirrytään WordPress-alustasta Concrete CMS-sisällönhallintajärjestelmään. Uudet verkkosivut luodaan Koodersin toimesta ja niiden visuaalisen ilmeen päälinjat ovat graafikko Anni Revon käsialaa. Miikka Kostian Koodersilta on prosessin päävelho ja sitoutunut huomioimaan myös saavutettavuus-näkökulmat uuden sivuston luomisessa.
Uudet sivut otetaan käyttöön mahdollisimman sulavasti ja pyrkien välttämään pitkiä käyttökatkoksia.
—
Verkkosivujen luominen on monivaiheinen prosessi, jossa pohditaan tekniikan lisäksi aina myös graafista ilmettä ja käytettävyyttä. Ohessa eräs etusivuluonnos eli niin sanottu leiska.
Ortodoksisten nuorten liiton kyselyssä lapsille ja nuorille kävi ilmi, että näkemykset kirkosta ja sen toiminnasta ovat myönteisiä, vaikka kehittämisenkin varaa on.
Kunnioitus, ilo ja rauha – oma uskonto koetaan pääosin myönteisenä asiana.
Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry toteutti syksyllä 2024 Suomen ortodoksisten opettajien liiton SOOLI ry:n kanssa yhteistyössä kyselytutkimuksen, joka kartoitti ortodoksiseen kirkkoon ja kulttuuripiiriin kuuluvien lasten ja nuorten osallisuuden kokemuksia ja toiveita erityisesti seurakuntaelämästä.
Yhteiskuntatutkimuksen opiskelijan Iris Mikkosen kanssa laadittuja kysymyslomakkeita oli kolmea eri versiota. Lyhyin kysely (V1) oli suunnattu alakouluikäisille, pidempi versio (V2) yläkouluikäisille ja toisen asteen opiskelijoille ja kolmas versio (V3) oli avoin kysely, jolla pyrittiin tavoittamaan sellaisia lapsia ja nuoria, jotka eivät olleet ortodoksisen uskonnonopetuksen piirissä mutta olivat jollakin tavoin kirkon, seurakuntien ja ONL ry:n tiedottamisen piirissä. Yhteensä vastauksia tuli tähän anonyymiin kyselyyn 253 kappaletta ja niitä saatiin kaikkien seurakuntien alueilta sekä lisäksi sellaisilta lapsilta ja nuorilta jotka eivät kuuluneet mihinkään seurakuntaan mutta olivat mukana ortodoksisessa opetuksessa tai muulla tavoin kirkon piirissä.
Rauhaa ja hyväksyntää mutta myös syrjintää
Ortodoksisuuteen liitettävien mielikuvien tasolla suurin osa vastaajista piti uskontoaan myönteisenä asiana. Mielikuvissa ortodoksisuus liitettiin rauhaan ja hyväksyntään, ja osallistuminen toimintaan koettiin useimmiten turvalliseksi.
Toisaalta, yhdenvertaisuusosion vastaukset kertoivat, että pieni mutta huomionarvoinen joukko vastaajista (kaikkien vastaajaryhmien keskiarvo 9%) raportoi kokeneensa ennakkoluuloja tai syrjintää. Nuorimmilla vastaajilla oli kaikilla ortodoksisia kavereita ja syrjinnän kokemukset hyvin vähäisiä, kun taas nuorista aikuisista yli kymmenesosa oli nähnyt tai kokenut syrjintää. Vaikka voittopuolisesti syrjintää ei oltu havaittu, merkittävä joukko ei myöskään osannut vastata kysymykseen.
On mahdollista, että syrjintä on vaikeasti tunnistettava ja yksilöllisesti koettava käsite, mutta samalla voidaan kysyä onko seurakunnan ohjeistus tapahtumien säännöistä ja käyttäytymismalleista kyllin selkeät. Tähän haasteeseen on osaltaan myös ONL lähiaikoina vastaamassa yhdessä seurakunnissa nuorisotyötä tekevien kanssa ”Ortodoksisen lapsi- ja nuorisotyön turvallisemman tilan periaatteiden” muodossa. Kyselyn avovastauksissa toistui useita kertoja nuorten toive siitä, että kirkko olisi kaikille avoin ja hyväksyvä yhteisö, jossa kannustetaan erilaisia arvoja omaavia ihmisiä asialliseen vuorovaikutukseen keskenään. Toiveena oli myös, että ortodoksinen kirkko voisi toimia polarisaatiota ehkäisevänä instituutiona.
Yhteisöllisyyden kokemukset ja kiinnostus uskoa kohtaan vetävät mukaan
Ortodoksinen toiminta vaikutti tarjoavan myönteisen kehikon olla kavereiden kanssa ja tapahtumien voidaan katsoa rakentaneen yhteisöllisyyden kokemusta. Myös ne, jotka osallistuivat seurakunnan toimintaan jumalanpalvelusten ulkopuolella, kokivat tapahtumat, esimerkiksi leirit ja kerhot, positiivisina.
Kaverit, perhe tai kummit olivat kaikissa vastaajaryhmissä tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ortodoksiseen toimintaan osallistumisessa. Vastaajien mielestä tärkeää oli myös kiinnostus uskontoa kohtaan sekä halu rukoilla ja olla lähellä Jumalaa. Muita toimintaan osallistumisen syitä olivat tapahtumat mielekkäänä vapaa-ajanviettotapana sekä toiminnan kohtuulliset kustannukset. Osallistumista esti tai vaikeutti kokemus siitä, että tapahtumat eivät kiinnosta, haluttomuus osallistua uskonnolliseen toimintaan tai ajanpuute. Myös maantieteellinen etäisyys nousi syyksi, miksei tapahtumiin haluttu osallistua ja lisäksi osa koki kustannukset liian suuriksi.
Ortodoksisuus kotona, koulussa ja seurakunnassa
Kysymys ortodoksisuuden näkymisestä kotona antoi vastauksia, jonka perusteella voidaan olettaa, että ortodoksisuus näkyi jollakin tavalla (esimerkiksi kotona oli ikoni) useimpien elämässä, vaikkakaan ei välttämättä kodeissa käytyjen keskustelujen tasolla kuin vain hyvin harvoilla.
Vastaajien kokemukset uskonnonopetuksesta olivat pääsääntöisesti myönteisiä ja uskonnonopetusta piti iso osa kivana, kiinnostavana, erilaisena ja opettavaisena. Osa vastaajista piti opetusta tylsänä ja avovastauksissa esimerkiksi harmiteltiin etäopetusta tai opettajan osaamisen puutetta, toisaalta myös kiitettiin mahtavia uskonnonopettajia heidän panoksestaan.
Iso osa vastaajista ei toivonut lisää toimintaa omalle ikäryhmälleen, kuitenkin erityisesti nuoret aikuiset vaikuttivat toivovan lisää seurakunnallista toimintaa omalle ikäryhmälleen. Lisää vaikuttamismahdollisuuksia kaipasi vain reilut 12% yläkoulu- ja lukioikäisistä. Mitä vanhempi vastaaja oli, sitä halukkaammin myös haluttiin vaikuttaa oman seurakunnan tarjontaan, avoimen kyselyn vastaajista jopa kolmanneksella oli kiinnostusta tähän.
Kehittämisen varaa on
Kysely toi esiin, että myönteisen ortodoksisen identiteetin rakentaminen tai vahvistaminen vaikuttaisi pääsääntöisesti onnistuvan, mikäli lapsi tai nuori saatiin osallistumaan toimintaan. Tämä ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan kysely toi esiin myös sen, että ortodoksiset tapahtumat joutuvat kilpailemaan lasten ja nuorten vapaa-ajasta. Tarjontaa on kuitenkin ylläpidettävä kaikille ikäryhmille mahdollisuuksien mukaan ja seurakunnat voivat toimia omilla vahvuusalueillaan, nimenomaan ortodoksisten tapahtumien järjestäjänä.
Kehitettävää on yhdenvertaisuuden lisäksi esimerkiksi tiedottamisessa. Merkittävä osa nuoremmista vastaajista ei tiennyt, mistä löytää tietoa seurakunnan toiminnasta kun taas vanhemmat vastaajat löysivät tietoa paremmin. Myös valmiutta ja tietoisuutta vaikuttamisen mahdollisuuksista seurakunnan elämässä olisi syytä tuoda esiin nykyistä näkyvämmin. Lapset ja nuoret jäävät usein myös kirkollisessa päätöksenteossa ja keskustelussa ulkopuolelle. Ortodoksisen kirkon päättäjien tulisi puntaroida päätöksenteossaan aina toimiensa ja valintojensa vaikutusta myös lapsiin ja nuoriin.
Nyt toteutetun kyselyn aineiston pohjalta nousee lisäkysymyksiä esimerkiksi syrjinnän ilmiöistä ja tässä olisi yksi lisätutkimuksen paikka. Suositeltavaa olisi toteuttaa vastaava tai laajempi kysely myös aikuisille kirkon jäsenille.
Aiheesta kiinnostuneet voivat lisäksi tiedustella Ortodoksisten nuorten liiton toimistolta yhteiskuntatieteiden yo Iris Mikkosen laatimaa erillistä laajempaa kvalitatiivista kyselytutkimusraporttia sekä tilastotieteilijä Arvi Tolvasen kvantitatiivista analyysia.
Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry haluaa kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita henkilöitä sekä kyselyä teettäneitä opettajia ja ohjaajia. Liitto kiittää myös kyselyn valmistelemiseen ja siitä viestimiseen eri tavoilla osallistuneita henkilöitä sekä erityisesti Suomen ortodoksisten opettajien liittoa ja Suomen ortodoksisen kirkon sisäistä ja ulkoista tiedotusta. Kiitokset taloustuesta kuuluvat Suomen opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Suomen ortodoksiselle kirkolle.
Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry myöntää anomusten perusteella palkitsemisia vuosittain nuorisotyön parissa ansioituneille. Tänä vuonna vuoden kerho löytyy Taipaleen seurakunnasta, vuoden ohjaaja on Inka Oikarinen ja hopeisen ansiomerkin saa kolme henkilöä.
Vuoden ohjaaja 2024
Vuoden ohjaaja -palkitseminen menee aina nuorelle, lupaavalle ja kunnostautuneelle ohjaajalle ja tänä vuonna liiton johtokunta päätti myöntää tittelin Inka Oikariselle. Palkitsemista anoi Inkan “kasvattajaseura” eli Tampereen ortodoksinen seurakunta; Inka tosin vaikuttaa myös Lapin alueella.
Inka Oikarinen on toiminut kolme vuotta kripan ja lastiksen ohjaajana Tampereella sekä lisäksi ainakin ONL:n lastenleirillä ja kripalla sekä Puroniemen Ystävien leirillä ja on tuttu kävijä myös Tampereen nuortenilloissa.
– Inka on luotettava ohjaaja, joka tekee annetut tehtävät huolellisesti ja asiallisesti. Hän on omatoiminen, valoisa ja pohdiskeleva persoona, kuvailee Tampereen orrtodoksisen seurakunnan kasvatustyöntekijä Lidija Cederström-Hänninen.
Vuoden kerho
Vuoden 2024 kerhon titteli menee tänä vuonna Taipaleen seurakunnassa toimivalle Viinijärven ortodoksiselle kerholle. Kerho kokoontuu tiistaisin Viinijärven vanhassa pappilassa ja saa kiitosta myös ympäristökasvatukseen liittyvästä sisällöstään.
– Mielestäni tämä kerho on aidosti erilainen siinä, että kierrätys, uusiokäyttö ja ympäristöystävällisyys on viety leikeissä ja askarteluissa uudelle tasolle. Ohjaajien ja kerholaisten luovuus kukoistaa, kertoo isä Nemanja Balčin Taipaleelta.
Hopeisen ansiomerkin voi saada useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä kestäneestä ja sitoutuneesta ortodoksisesta nuorisotyöpanoksesta ja liiton johtokunta myönsi tänä vuonna tämän kunnianosoituksen kolmelle henkilölle. Merkin saavat Jyri Luonila, Andra Aldea-Löppönen sekä Aleksanteri Seppä.
Jyri Luonilalla on kokemusta uskonnonopettamisesta koulussa, leirikanttorin työstä ja muun kirkollisen toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Viimeksi kuluneena kesänä hän on ollut niin ONL:n kuin Tampereen ortodoksisen seurakunnankin kristinoppileirien leiriteologina. Jyri on kotoisin Porista ja asuu nykyään Turussa, jossa hänet on jo napattu mukaan muun muassa seurakunnan päätöksentekoon.
Porin kirkon isännöitsijä Mikko Riihimaa tuntee Jyrin hyvin. – Minusta Jyri on varsin avarakatseinen ja helposti lähestyttävä henkilö, jonka rakkaus ortodoksista uskoa ja kirkkoa kohtaan on syvää. Hän on myös hersyvän hauska seuramies, joka tarpeen ja tilanteen vaatiessa kykenee vakavoitumaan vaadittavalla tavalla.
Andra-Aldea Löppönen on väsymätön lapsityön aktiivi, joka opettaa myös uskontoa ja sekä on tärkeä, kirkkoa tunnetuksi tekevä yhdyshenkilö romaniankielisten keskuudessa. Tällä hetkellä Andra ohjaa Jyväskylän ortodoksisessa seurakunnassa alakoululaisten Puuhakerhoa sekä Kirkkokerhoa. – Andra ottaa lämpimästi vastaan niin tutut kuin uudetkin kasvot sekä neuvoo, auttaa, opastaa ja tukee, kiittää Valeria Ratilainen, Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan kanttori. – Uusia ideoita löytyy ja kerhonohjauksessa on aina läsnä niin kirkollinen opetus kuin lasten itsensä toivomat leikit ja puuhat.
– Aleksanteri Sepällä on huippumahtava asenne ja persoona ja hän on mielestäni hyvä esimerkki ja todellinen heittäytyjä, kehuu isä Tuukka Rantanen Pohjois-Suomen ortodoksisesta seurakunnasta. Aleksanteri on ollut mukana lukuisilla kripareilla ja lastenleireillä eri puolilla maata sekä vastuunkantajana myös ulkomaanmatkoilla. Hän on lisäksi mukana hiippakunnan nuorten neuvostossa sekä aktiivinen nuortenilloissa, ja toiminut niissä takavuosina välillä vetäjänäkin.
Monia armorikkaita vuosia nyt palkituille ja kaikille nuorisotyön parissa ahkeroiville!
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Tähän luokkaan kuuluvat evästeet ja muut vastaavat tekniikat, joita käytetään sivuston kävijäliikenteen analysointiin, mainonnan kohdentamiseen tai muihin vastaaviin tarkoituksiin, jotka eivät ole sivuston toiminnalle välttämättömiä.
